"Havaittiin, että avovedellä pilkkiminen oli ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa kuin jäältäonkiminen, se kun tarjosi enemmän ja vapaampia kokeilumahdollisuuksia jo senkin takia, että silloin vapauduttiin vaivalloisesta ja voimia kysyvästä reikien tekemisestä jäähän. Ja seurauksena on ollut, että monilla järvillä on meilkein kokonaan luovuttu vanhoista onkitavoista, madon, elävän täyn, kravunlihan yms. käyttämisestä, ja sen sijaan näkee niiden selkäluodoilla aamuin illoin pilkkionkijoita, pilkittäjiä, nykyttäjiä, lesnan naputtajia, juksumiehiä ja miksi heitä milläkin paikkakunnalla nimetäänkin.”
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)

28.5.2015

Varaslammen kunnostusta, nuorille lajikalastus kokemuksia

Joensuun Niinivaaralla, Lappeenrannantien kupeessa sijaitsee Varaslampi. Se on ollut ennen vanhaan Pielisjoen vanhan uoman lampi, joka on ilmeisesti saanut nimensä siitä, että se on "varastanut" vettä Pielisjoesta.


Vuosien saatossa Varaslammen veden vaihtuvuus on heikentynyt  mm ympäristön rakentamisen seurauksena. Tämä on jo pidemmän aikaa aiheuttanut lammelle voimakasta rehevöitymistä. Alkujaan kirkasvetinen, uimapaikkanakin käytetty hiekkapohjainen lampi on vuosikymmenien saatossa muuttunut hyvin reheväksi liejupohjaiseksi lammeksi, jonka toisella laidalla on kostea rämeikkö.

Varaslammen rämeikköä


Virkistyskäytöltään lammella ei ole ollut suuren suurta merkitystä muutamaan vuosikymmeneen. Rämeikön sisään on parikymmentä vuotta sitten tehty pitkospuut, jotka ovat suht hyvässä kunnossa. Rämeikkö on hyvä elinympäristö monelle eläinlajille, linnuista hyönteisiin. Ja lammessakin elelee lukuisia vesilintulajeja sekä rehevöitymisestä hyötyvät kalalajit, etenkin särkikalat. Muuttunut Varaslampi on omana ympäristönään nykyiselläänkin hieno paikka. Pitkospuita keskellä rämeikköä kulkiessa ei ensimmäisenä arvaisi olevansa niin lähellä kaupungin keskustaa. Rämeikköön pystyynkuoleet puut luovat sinne aivan oman tunnelmansa.


Onkimiehet on löytäneet lammen ja sen upeat kalalajit. Alueellemme poikkeuksellisina kaloina siinä uiskentelevat lammessa lisääntyvät suutarit sekä isoiksi kasvavat ruutanat. Nämä antavat hyviä haasteita kokeneillekin onkimiehille. Lisäksi lammessa on kookkaita lahnoja, säynettä, sorvaa, särkeä sekä pasuria. Myös ahventa ja isoja haukia lammessa esiintyy. Kalastuspaikat pusikoituneessa rämeessä ovat  olleet hyvin vähissä.


Syksyllä 2014 Lesnan Naputtajat olivat lammen virkistyskäytön lisäämisen vuoksi yhteydessä Joensuun Kaupunkiin. Naputtajat tarjoutuivat tekemään lammelle muutamia onkipaikkoja ja näin ollen lisäämään lammen virkistyskäyttöä. Kaupunki suhtautui asiaan myötämielisesti ja jo syksyllä 2014 raivattiin ensimmäisiä pusikoita tulevien onkipaikkojen tieltä.


Loppuvuodesta kunnostukseen hankittiin yhteistyökumppaneita, joiden avustuksella onkipaikkojen loppuun saattaminen saatiin mahdolliseksi. Joensuun kalastuskunta vesialueen omistajana tuki hanketta, Enerke oy lahjoitti rakentamiseen puumateriaalia ja yhdessä Suomen vapa-ajankalastajien keskusjärjestön Pohjois-Karjalan piirin kanssa haettiin hankkeelle tukea Ely keskukselta, josta tuli myönteinen päätös.


Rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2015 ja toukokuussa laitureita rannoille oli valmistunut jo 6 kpl.


Rakennus urakka alkoi huhtikuussa 2015 yli kymmenen talkoolaisen voimin.
 

 Enimmäisenä rakentui kolmen laiturin onkipaikka
 
 Varaslammella suositellaan ongintaan käytettäväksi niille tarkoitettuja laituripaikkoja. Näin ei aiheuteta turhaa liikettä muilla rannoilla eikä häiritä laiturien välissä pesiviä lintuja. Lisäksi laituripaikat ovat ainoita kohtia joista vesikasvillisuutta on vähennetty.
 
 

Puronsuun laituri, tähän tulee kesänaikana vielä toinen.



Voimakkaan rehevöitymisen vuoksi onkipaikkojen edustoilta on pitänyt poistaa vesikasveja haraamalla ja tämä työ ei lopu varmasti ikinä. Mitä muuta lammen hyvinvoinnin eteen on vielä tehtävissä, on varmasti lähitulevaisuuden kysymys. Rehevöityminen olisi hyvä saada pysähtymään, että voidaan estää lammen kokonaan umpeen kasvaminen. Nyt kun pystytään näyttämään millaista virkistyksellistä arvoa se kaupunkilaisille pystyy tuottamaan, voi lammen rehevöitymisen estämisen toimenpiteet tulla vielä ajankohtaiseksi.


Iloksemme saimme todeta, että heti laitureiden asennuksen jälkeen onkijat löysivät paikan. Tälle selvästikin oli tilausta! Alueella harailemassa käydessämme laitureilla on joka kerta ollut iloisia onkimiehiä ja / tai lapsia. Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä onkipaikkojen lisääntymiseen. Toukokuun lopulla 2015 Lesnan Naputtajat toi järjestämänsä lasten ja nuorten lajikalastuskoulun osallistujat Varaslammelle onkimaan.

Lajikalastusta nuorille
Toukokuun lopulla Naputtajat järjestivät kaksipäiväisen lajikalastuskoulutuksen nuorille. Mukana oli 8 osallistujaa. Ensimmäinen kokoontuminen pidettiin Jokiasemalla, josta käsin käytiin myös ongella. Saaliiksi eka ensimmäinen ilta antoi  6 lajia. Toinen ilta vietettiin Varaslammella, joka ei ollut kauhean anteliaalla päällä. Mutta se opetti nuorille kalastajan aluille sen puolen kalastuksesta, johon tulee kasvaa; kalat ei aina ole kovalla syönnillä, ei edes joka kerta. Ja se kuuluu kalastukseen. Onnistuminen ei tuntuisi miltään jos sen saavuttaisi jokaisella onkireissulla.

Lajikalastuskoulutusta oli tukemassa Jokiasema, Jokierä, Joensuun Kalastuskunta, Ely Keskus ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Pohjois-Karjalan piiri.

 

Nuorisoa oli Varaslammella ongella yhteensä 8. Hyvin mahtuu laitureille isompikin porukka. Saaliiksi tällä kertaa  tuli 4 eri lajia, mutta suutarit ja ruutanat jäivät saamatta. Sikäli kun Varaslammella onkijat käyvät, olisi tärkeää, että saaliiksi saadut suutarit ja ruutanat vapautettaisiin viipymättä. Mahdollisesti kasvavan kalastuspaineen alla on tärkeää huolehtia siitä, ettei näiden lajien kannat pääse vaarantumaan onginnan vuoksi.

Loppukesästä alue täydentyy vielä opastauluilla, jonka jälkeen on aika varmaan pohtia, jatketaanko hanketta vielä joillakin muilla toimenpiteillä tulevaisuudessa.


Lesnan Naputtajat toivottaa kaikki tervetulleiksi ongelle Varaslammelle!