"Havaittiin, että avovedellä pilkkiminen oli ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa kuin jäältäonkiminen, se kun tarjosi enemmän ja vapaampia kokeilumahdollisuuksia jo senkin takia, että silloin vapauduttiin vaivalloisesta ja voimia kysyvästä reikien tekemisestä jäähän. Ja seurauksena on ollut, että monilla järvillä on meilkein kokonaan luovuttu vanhoista onkitavoista, madon, elävän täyn, kravunlihan yms. käyttämisestä, ja sen sijaan näkee niiden selkäluodoilla aamuin illoin pilkkionkijoita, pilkittäjiä, nykyttäjiä, lesnan naputtajia, juksumiehiä ja miksi heitä milläkin paikkakunnalla nimetäänkin.”
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)

10.12.2016

Aimo pilikki 2016


Uusiutunut pilikkicuppi pyörähti käyntiin 10.12.2016 Huttulammella. Jäätilanne oli edelleen hieman arveluttava joka varmasti karsi myös osallistujia. Jää kuitenkin kesti alla, mutta yhtään vähempää sitä ei olisi voinut olla. Vielä kolmeviikkoa sitten jäätilanne oli huomattavasti parempi.



Aloituskilpailuun Aimo pilkkiin osallistui 7 pilkkijää. Sekä naiset että nuoriso-osasto puuttuivat tyystin tästä osakilpailusta, mutta toivon mukaan jo seuraavassa osakilpailussa tähän tulee parannus.
 
Aimo pilikkijöitä
 
 

Alla ensimmäisen osakilpailun tulokset ja samalla cup-tilanne


Sijoitus/ tulos Nimi Lajit Laji pst Sijoitus pst Pst yht
1. / 2085 g Matti ahven, hauki 2 20 22
2. / 1430 g Tommi ahven 1 18 19
3. / 1265 g Pyry ahven, hauki 2 16 18
4. / 1065 g Jukka P ahven, hauki 2 14 16
5. / 898 g Kyösti ahven 1 12 13
6. / 452 g Ville I ahven 1 10 11
7. / 88 g Jukka S ahven 1 9 10



Palkinnoksi voitostaan Matille luovutettiin joulukinkku.. Myös suurimman kalan kisassa väsytteli Matti. Hauen paino oli 1155g.

Kilpailun jälkeen syötiin simpukka-haukisoppaa jossa oli jouluiset maut.

Seuraava kilpailu 7.1.2016 alkaen klo 10:00 Pienellä Valkealammella Kiihtelysvaarassa. Tarkempaa sijaintia tulee lähempänä. Kisan jälkeen vuosikokous, jossa valitaan uusi hallitus. Kutsu kokoukseen sekä kokouksen esityslista tulee myös lähempänä. Varatkaa kisa ja kokous kaikki kalentereihin, että saadaan valittua hyvä hallitus!!!




31.7.2016

Lainio

Lesnan Naputtajien kesäreissu toteutettiin 2016 pienimuotoisena, kahden autokunnan reissuna Ruotsiin Lainiojoelle. Osallistujia oli yhteensä 4 henkilöä. Matkaan lähdettiin 18.7.2016 aamulla Joensuusta. Matkaa perille Lainion kylällä sijaitsevaan mökkikylään oli noin 850 kilometriä. Aikaa matkaan saa reittivalinnasta johtuen kulumaan 10-13 tuntia.

Ensimmäinen autokunta suuntasi reittinsä Pajalan kautta ja tämä reitti oli joutuisa. Toinen auto ajeli Haaparantaan, josta edelleen navigaattorin kanssa lyhintä reittiä kohti Lainiota. Tätä reittiä ei voi suositella, sillä väliin mahtui muutamia pikkuteitä, joissa auton keskinopeus oli pidettävä alhaisena.

Perille kuitenkin molemmat autot pääsivät illan aikana. Majoituimme hyvinvarusteltuun sähköistettyyn mökkiin, jossa oli jääkaapit, pakastimet, sauna, olohuone ja makuupaikat tarvittaessa vaikka kuudelle. Mökikylä ei tulopäivänä ollut muita asukkaita. Mökkejä siinä oli vuokrattavana puolenkymmentä, lisäksi pari kotaa ja teltta sekä karavaanaripaikkoja. Viikonaikana majoituspaikat pikkuhiljaa täyttyivät ja loppuviikosta kaikki mökit ja kodat olivatkin varattuja, lisäksi alueella tuli telttailijoita ja yksi asuntovaunu.

Majapaikka oli melko edullinen ja voimme suositella sitä kiinnostuneille. Nettisosite paikkaan löytyy alta:
http://www.lainio.com/

Huomioitavaa majapaikassa on, että siellä voi maksaa vain käteisellä. Lähin pankkiautomaatti taitaa olla noin 100 km päässä Kiirunassa. Lähin ruokakauppa on 40 km päässä Vittangin kylässä. Kalastusluvat ovat ruotslaiseen tapaan edullisia, viikon kalastuslupa lohijoelle maksoi 300 sek, eli noin 33 euroa.



Majapaikan pihalla olevat nuotio- ja savustuspaikka.






Kalastuksellisesti majapaikasta oli hieman matkaa hyville kala-apajille. Mutta näinhän se on yleensäkin, harvemmin heti mökkikylästä pääsee huippupaikoille. Aivan mökkikylän kohdalta olevasta koskesta ja virrasta toki tavoittaa myös kaloja. Me saimme koskesta ja kosken päältä harjuksia ja haukea.  Jotkut kalamiehet ovat siitä lohiakin saaneet, mutta komeammat kalapaikat olivat muutaman kilometrin päässä.

Mökkivarauksen yhteydessä meille oli varattu myöskin kumilautta kokoviikoksi. Aika pian meille kuitenkin selvisi, että mökin edustalla emme sillä juuri mitään voisi tehdä, joten otimme sen käyttöön vain yhtenä päivänä.


Kurkkio

Ensimmäisenä iltana lunastimme kalastusluvat ja ostimme alueen kartan. Kävimme lähi koskella kalassa, ja graavasimme harjusta. Illan päätteeksi lämmitimme saunan ja teimme suunitelmia, kuinka aloittaisimme seuraavana päivänän kalastuksen.

Aamulla  syötyämme menimme paikan pitäjän luokse kysymään mahdollisuudesta siirtää kumivene ylävirtaan josta laskeutuisimme mökille. Päätimme kuitenkin siirtää lauttaseikkailun seuraavalle aamulle ja ensimmäisen päivän retkenä lähdimme jalkapatikassa noin 6 km päässä sijaitsevalle Kurkkiolle, jossa sijaitsee 5 km pitkät osan matkaa kanjonissa kulkevat kosket.

Pakkasimme reppumme ja lähdimme patikoimaan kohti määränpäätä, jonne kuulemamme mukaan menee polku. Tieltä olikin viitta pusikkoon, mutta itse polku hävisi alkutekijöihinsä. Heti alkumatka meinasi viedä uskon, vapojen ja kantamusten kanssa pusikossa kulkeminen ei ole mitenkään mielyttävää, mutta kuljimme reittiä kuitenkin jo sen verran, ettemme enää halunneet kääntyä takaisinkaan. Vähän matkan päästä polku löytyi ja maasto muuttui paremmin kuljettavaksi. Menomatkalla saimme aikaa parilla pysähdyksellä kulumaan noi 2 tuntia kunnes saavuimme kosken rantaan jyrkänteiden kohdalle. Paikka on todella näyttävä. Kanjonin kohdilla rantaan ei pääse kalalle monestakaan kohtaa, mutta välillä alueella on laajija ranta-alueita joissa kalastaminen on mahdollista. Kalastelimme hetken joella, teimme rantaan tulet ja evästelimme. Ruokalilun jälkeen lähdimme kalastelemaan koskia alavirtaan päin.




Taukopaikka kallioiden päällä


Kalastusta





Kalapaikat näyttivät upeilta. Välillä kovia kuohuia koskia ja välillä hidasvirtaisempia pooleja. Lähes helteinen keskipäivä ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen kalansyönnin kannalta. Muutaman tunnin kaasteltuamme palasimme nuotiopaikalle, evästelimme ja päätimme kokeilla vielä Kurkkion niskaa.

Niskan alueelta saimmekin ensimmäiset kalakontaktit. Harjusta joessa tuntui siinä kohtaa olevan runsaasti ja saimmekin ylös useamman harjuksen niin perhoilla kuin lipoillakin. Jättiläisiä ne evät olleet, mutta hyviä ruokakaloja kuitenkin 30-40 senttisiä. Harjuksen alamitta Lainiolla on 30 senttiä. Lisäksi rannalle nousi jokunen alamittainen taimen.

Otimme mukaan 5 harjusta, savukala kullekin ja yksi graavikala, jonka jälkeen lähdimme lompsimaan takaisin mökille. Takaisin mennessä matka oli hieman lyhempi, koska aloitimme paluumatkan kosken niskalta. Aikaa paluumatkaan kului noin tunti. Kävelyä päivän aikana kuumassa kelissä reput selässä tuli  jo reilut 15 kilometriä, joten illalla noin 9 maissa mökille paattuamme jalat olivat aika tohjona. Mutta päivän reissu oli ollut sään, maisemien ja kalastuksen kannalta mahtava.

Savustimme harjukset kylässä olevassa savusimessa ja saunoimme. Aamulla oli määrä lähteä klo 9:00 kumiveneen kuljetukseen 20 km ylävirtaan.



Kumilautalla lasku

Aamulla suuntasimme paikan pitäjän pihaan, jossa kumiveneemme oli nostettu jo peräkärrille. Tomas esitteli selkeällä englannin kielellä veneen turvallisuusasiat ja kuskiksi meille lähti Tomaksen isä joka puhui hyvin ymmärrettävää meän kieltä.  Nousimme auton kyytiin ja lähdimme kohti veneen laskupaikkaa.


Lainiojoen yli pääsee kylän kohdalla käsikäyttöisellä lossilla.



Kuskinamme ollut mies tuntui olevan hyvin perillä kalastuksesta. Matka taittui nopeasti lohen kalastuksesta jutellen. Puheidensa mukaan hän on ollut hyvin aktiivinen taitelussaan luonnon lohen puolesta alueella. Jokin aika takaperinhän Lainioon ei juurikaan lohta noussut. Syynä ennenkaikkea liiallinen merikalastus. Mies oli käynyt neuvottelemassa asioista myös suomen johtavien poliitikkojen kanssa, arvatenkin suomalaisten lohikalastuskiintiöiden osuudella tähän ongelmaan oli iso osansa. No nyt lohi nousee jokeen ja se takaa myös tälle perheelle mahdollisuuden harjoittaa matkailuelinkeinoa. Hieno homma!

Tietoa miehellä oli myös suomen surkeasta lohijokitilanteesta. Tätäkin aihetta ehdimme sivuta kunnes saavuille paikkaan, jonne jäimme sitten veneen kanssa.


Kuvassa suomalainen "lohijoki" ja Ruotsalainen lohijoki. Pakko oli kotimatkalla vertailukuvaksi räpätä suomestakin kuva. Tätä maaottelua Ruotsi vie kyllä 10-0.



Auto jätti meidät tienlaitaan josta oli noin 200 metrin matka kantaa venettä joelle.Veimme kumiveneen joentörmälle ja kalastelimme ensimmäistä koskea parin tunnin ajan. Harjusta tuli saaliiksi kivasti ja ennen melomaan lähtemistä keitimme evääksi kalakeiton. Sen jälkeen hyppäsimme kosken kuohuihin.


Kalakeitto tulille.



Matkaa jokea pitkin oli mökille noin 20 km. Matkalle mahtui kolme koskea. Meillä ei ollut käsitystä, kuinka kauan melominen vie, 4 vai 10 tuntia, joten laskeuduimme jokea alaspäin ehkä vähän turhankin rivakasti. Kosket eivät olleet kovin haasteellisia, pahempiikin koskiin vakaalla kumiveneellä ukaltaisi mennä. Ehkä jopa kanjonin 3-luokan koskiinkin...Pieniä pohjakosketuksia matalissa koskissa väkisinkin tuli, mutta ne eivät vaikuttaneet kumilautan tukevuuteen millään tavalla.

Kalastelimme matkalla olevat kosket lyhyesti. Niiden lisäksi matkalla oli pitkiä suvantoja, jotka meloimme rauhassa läpi. Jokunen harjus ja hauki matkata saatiin, mutta lohihavaintoja emme vielä tehneet. Melonta oli edellisen päivän kävelyretkeen verrattuna huomattavan kevyttä. Kokemuksena kumiveneellä liikkuminen oli erittäin miellyttävä, joku kerta voisi kulkea pidemmänkin matkan. Saavuimme mökkikylälle yllättävänkin nopeasti.

Iltapalaksi paistelimme nuotiolla haukea ja harjusta. Joen hauetkin ovat erittäin hyvänmakuisia.



Kumilautalla siirtymistä.




Paistettua harria.
Väkkäräkoski

Kolmannen päivän ohjelmassa oli alkuun käydä Vittangin kylällä ostoksilla. Kylä siis sijaitsee 40 km päässä, eli ihan joka päivä kaupassa ei täälläkehtaa käydä. Me selvisimme 5 päivän reissulla yhdellä kauppareissulla.

Kaupassa käynnin jälkeen suuntasimme autolla kanjonin viimeiselle koskelle, Väkkäräkoskelle. Se sijaitsee aivan lupa-alueemme rajalla. Tässä kosken rantaan pääsee autolla, mutta perille menevä tie on todella heikkokuntoinen, vaatisi melkein maastoauton. Matkaa mökkikylästä teitä pitkin on noin 30 km, josta heikkokuntoista tietä noin 10 km. Pääsimme pikkutien henkilöautolla ilman vaurioita perille, mutta matkanteko oli hidasta.

Koski antoi jonkun alamittaisen taimenen.  Täällä lohet näyttytyivät meille ensimmistä kertaa. Hetken niskalla kalasteltuamme näimme, kuinka toisella puolella jokea metrinen lohi ponkaisi kokonaan ilmaan ja läiskähti takaisin tyyneen niskaveteen. Komean näköinen loikka, joka sai heti virtaa kalastukseen.

Kalastelimme niskaa aikamme ja lohet näyttäytyivät useampaankin otteeseen. Lähinpänä yksi lohi tuli näyttämään selkäeväänsä noin 60 metrin päähän. Uistin lensi jo melkolähelle sitä, mutta eipä tuo lohi tainnut olla siitä kiinnostunut. Saaliiksi saimme niskalta pari haukea. Lohien näkeminen oli kuitenkin tämän päivän hienoin juttu, jo pekästään se teki päivästä ikimuistoisen.


Illalla soutelimme mökin edustalla muutaman laskun uittaen lohivaappuja. Saaliiksi tuli haukea ja muutama mitallinen harjus.


Soutua mökkimme edustalla.

Takaisin Kurkkiolle

Viimeinen  päivä päätettiin viettää kanjonissa. Ostimme mökkikylän pitäjältä autokyydin kanjonille.  Hinta oli edullinen, suomalaisia taksihintoja halvempi. Lisäksi autokyydillä päästiin tietä jonne ei omalla autolla olisi päässyt puomista ja tien huonsta kunnosta johtuen. Automatkaa kertyi noin 20 km ja hintaa jäi 400 sek. Auto vei meidät hieman alemmaksi kanjonia, kuin missä oltiin ekana päivänä jalkapatikassa käyneet. Heti parkkipaikan vieressä oleva ranta  oli oikein hyvännäköistä lohenkalastusaluetta. Tomas kuvasi videohelikoptrilla kalastukstamme. Harmi vain, että se lohi ei silloin napanut. Video tulee ehkä vielä myöhemmin tälle sivulle nähtäville.

Patikointimatkaa joenvarttappitkin jäi noin 10 km. Häikäisevät jokimaisemat yhdistettynä reissun kuumimpaan päivään tekivät tästäkin päivästä onnistuneen. Ötököistä ei ollut liiemmin haittaa, suurin oa meistä vaelteli makan t-paidassa ja shortseissa. Joen vesikin oli lämmennyt ja siinä oli miellyttävää kahlailla sandaaleissa. Saaliiksi matkalta tuli muutama harjus ja alamitta taimen.

Palailimme taas illaksi leiriin ja aloimme pakkaamaan kamoja kotiinpaluuta varten.

Kokonaisuutena erittäin hyvin onnistunut reissu. Säät suosivat, maisemat olivat upeat ja saaliskaloja syötiin jokapäivä.






Viimeisesä iltana istuimme ulkona jäähyllä saunasta. Leiri oi täynnä ihmisiä, kalastajia ja perinnepäiville tulleita entisiä kyläläisiä. Luoksemme saapui hieman juovukissa oleva keski-ikäinen meänkielinen mies, joka tuli kysymään kuulumisia. Kerroimme, että olimme viihtyneet Lainiossa oikein hyvin, vaikka emme ole lohta saaneetkaan. Mies ihmetteli ääneen:
"Ette ole saaneet lohta? Mistä asti olette tulleet" hän kysyi.
 "Joensuuta" vastasimme.
"Joensuusta asti, ettekä ole saaneet lohta?" Mies päivitteli ja pöritteli päätään.
" Missä te olette käyneet kalalla", hän kysyi seuraavaksi.
"Parina päivänä ollaan käyty kävellen Kurkkiolla", kerrottiin.
" Kävellen Kurkkiolla ? Ja kävellen kahtena päivänä? ? " mies ihmtteli, naureskeli  ja pyöritteli päätään. Taisi lähinnä ihmetellä, että kuka hullu sinne pusikkovaellukselle lähtee.
"Ens kerran kun tuletta, niin minä vien teijät kalalle. On vene, on majoitus ja lohi, se on varma. Lohi on aivan varma!" mies totesi. Kiiteltiin tarjouksesta ja mentiin takaisin saunaan. Yhteystiedot jäi ottamatta, joten tuskin sitä lohta ensikerrallakaan saadaan.










4.7.2016

Kalastusleiri info


Leiri 12.-15.7.2016

 

Tervetuloa Nuorten kolmenpiirin kalastusleirille! Leirikeskuksena toimii Röskön leirikeskus Kiteellä, osoitteessa Rösköntie 9. Kartta leirikeskuksesta alla olevasta linkistä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=leirikeskus&srs=EPSG%3A3067&y=6880280&x=657987&lang=fi

Leirille ilmoittautuminen alkaa klo 11:00 Röskön leirikeskuksen päärakennuksessa. Leiriläisten olisi oltava paikalla klo 12:00 mennessä, jolloin aloittelemme lounaalla ja infolla leiriläisille. Jos saapuminen menee myöhemmäksi, niin ilmoitattehan siitä etukäteen jollekin alla olevista yhteyshenkilöistä. Päivittäin leirillä on tarjolla aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Alla leirin ohjelma:

 

12.7.2016

11:-12:00  Leirille ilmoittautuminen, majoittuminen

12:00-13:00 Lounas, jonka jälkeen turvallisuus asiat ja käytännön järjestelyt

13:00-13:30 Leirialueeseen tutustuminen, turvallisuuskävely

13-14:30 Välinehuolto

14:30-16:30 Kalastusta

16:30-17:30 Päivällinen

17:30-19:30 Kalastusta

19:30-21:00 Sauna

20:30-21:30 Iltapala

22:00  Hiljaisuus 

13.7.

8-9:00 Aamupala

9-12:00 Kalastusta

12-13:00 Lounas

13-16:00 Kalastusta

16-17:00 Päivällinen

17-20:00 Melonta (17:30 Joen kauhojat), kalastusta

20-21:30 Sauna

20:30-21:30  iltapala

22:00   Hiljaisuus

14.7.

8-9:00 Aamupala

9-12:00 Kalastusta

12-13:00 Lounas

13-16:00 Kalastusta

16-17:00 Päivällinen

17-20:00 Kalastusta

20:30-21:30 Sauna

21:00-22:00  iltapala

22:15  Hiljaisuus 

15.7.

8-9:30  Aamupala

9:30-11:00 Leirin yhteenveto, kamppeiden kasaaminen

11:00-12:00 Lounas ja kotiin

 

Päivien ohjelmassa kohdassa ”kalastusta” on leiriläisillä mahdollisuus valita eri kalastusaiheisista rasteista. Paikan päällä on muutama moottorivene uisteluun ja yksi moottorivene heittokalastukseen. Moottoriuisteluun lähdetään aina jonkun leirin vetäjän kanssa ja vuorot jaetaan leiriläisten kanssa tasapuolisesti niin, että kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan. Paikan päällä on myös soutuveneitä, joista käsin soutu-uistelu mahdollista. Vanhemmilla yli 15 vuotiailla leiriläisillä on luvallista käydä soutu-uistelemassa hyvällä säällä ennalta sovitulla alueella myös omatoimisesti. Tähän kysymme ilmoittautumisen yhteydessä vielä huoltajalta luvan. Aina vesillä liikuttaessa liivien käyttö on pakollista. Huonolla kelillä vesille ei luonnollisestikaan lähdetä.

Kalastusohjelmassa vaihtoehtona on myös rannalta onkimista, lajikalastusta ja heittokalastusta. Rannalta kalastettaessa mukana aina ohjaaja.

Kalastusohjelman aikana on mahdollista osallistua myös ohjattuun askarteluun, joka tapahtuu leirin sisätiloissa. Ohjelmassa mm. perhon sidontaa.

13.7. vaihtoehtona kalastuksen aikana on osallistua ohjattuun melontaan. Melontaa illalla noin klo 17:30  tulevat vetämään Joen Kauhojat ry. Melonta, niin kuin kaikki muukin säävarauksella. Sade ei haittaa, mutta ukkosen tullessa ei vesille mennä. Melonnassa on kokeiltavana kajakkeja. Melontaan osallistuvilta edellytetään uimataitoa ja tähän halutaan vanhemmilta vahvistus sähköpostitse tai ilmoittautumisen yhteydessä. Luonnollisestikin melonnassa käytetään pelastusliivejä. Huomioitavaa on myös että melonnassa voivat vaatteet kastua, joten vaihtovaatteita  tulee olla riittävästi. Jos lämmin aurinkoinen ilma, niin silloin meloa voidaan uima-asussa. 

 Leiriläiset on vakuutettu tapaturmien varalta Lesnan Naputtajien puolesta. Leirin alussa käydään leirille laadittu turvallisuussuunnitelma läpi leiriläisten kanssa ja neuvotaan miten toimitaan jos sattuu esim tapaturma. Leirikeskuksesta löytyy ensiapuvälineitä mm haavojen ensihoitoon. Leirillä on yövalvonta.

Leirille mukaan:

Leiriläisillä tulisi olla mukana leirillä seuraavat varusteet:

  • makuupussi
  • hammasharja ja tahna
  • pyyhe
  • uima-asu
  • pefletti, laudeliina
  • shamppoot, saippuat hygieniavälineet ym
  • vaihtovaatteita
  • ulkovaatteet, sadevaatteet
  • ulkokengät
  • kumpparit
  • juomapullo
  • puukko
  • lippis tai muu hattu
  • aurinkorasva
  • aurinkolasit

 Seuraavia leiriläisillä on hyvä olla mukana, jos omistaa. Tarvittaessa leirinjärjestäjältä löytyy lainavarusteita

  • onki
  • virveli ja uistimia ym omia kalastusvälineitä
  • pelastusliivit
     

 Leirin säännöt:

  1. Pidämme leirillä hyvää yhteishenkeä. Emme sano tosillemme pahasti, emme kiusaa,  emmekä riitele.  Leirin ohjaajat vastaavat tasapuolisesta kohtelusta. Jos tunnen kuitenkin,  että jokin asia painaa mieltä, ilmoitan siitä viivyttelemättä leirin ohjaajille.
  2. Osallistun ruokailuihin niiden aikataulujen mukaisesti. Alle 15 vuotiaiden on oltava nukkumassa viimeistään hiljaisuus aikana.
  3. Kännykät saavat olla kalastettaessa mukana omalla vastuulla. Leirin järjestäjä ei vastaa, jos kännykkä kastuu tai muuten rikkoontuu. Päivän ohjelmien aikana kännyköillä pelaaminen on turvallisuussyistä kielletty. Kun liikutaan vesillä tai kalastetaan rannalta, on tarkkaavaisuus oltava toiminnassa eikä kännykässä. Saaliin kuvaaminen ja yhteydenpito kännykällä on koko ajan sallittua.
  4. Noudatamme kalojen alamittoja ja vapautamme rauhoitetut kalat. Saaliiksi ottamamme kalat tainnutamme välittömästi. Leirin ohjaajat opastavat tässä.
  5. Emme ota saalista enemmän kuin on tarpeen.
  6. Perkaamme itse saaliiksi ottamamme kalat. Leirin ohjaajat opastavat tässä.
  7. Emme roskaa luontoa, vaan kaiken minkä kannamme mukaan kalalle, tuomme myös pois.
  8. Jos minulle sattuu tapaturma, pienikin, esimerkiksi saan haavan sormeen, ilmoitan siitä välittömästi leirin ohjaajille. Leirissä on puhdistusaineita ja laastareita tapaturmien varalle.



Leirin vetäjien yhteystietoja:

Jouni Väänänen                          leirinjohtaja                                 

Matti Pasanen                             turvallisuusvastaava/ ruokailuvastaava

Antti Heikkinen                           varajohtaja

Asko Väänänen                           ensiapuvastaava

 

Leirin ruokalista alla. Muutokset mahdollisia.


12.7.
Lounas: Suomalainen kalakeitto, salaatti, rahka

Päivällinen: Jauhelihamureke, ruskea kastike,  perunamuusi, salaatti
Iltapala: Makkaraa, leipää, juustoa, mehua, salaattia

13.7.
Aamupala: tomaatti, kurkku, muroja, jugurttia, maustekurkku,paprika leipää, sämpylää, kananmuna, juusto, leikkele, mehu, kahvi, tee
Lounas: Porkkanasosekeitto
Päivällinen: Itämaista kalaa, riisi. Jätskit.
Iltapala: Savukalaa, salaatti, leipää
14.7.
Aamupala: Tomaatti, kurkku, muroja, jugurttia, maustekurkku, paprika leipää, sämpylää, kananmuna, juusto, leikkele, mehu, kahvi, tee
Lounas: Paistettua kalaa, uudet perunat, salaatti
Päivällinen: Broilerinkoivet, riisiä ja tuoresalaattia.
Iltapala: Makkaraa/kalaa,  leipää, salaattia,  muurikkaletut ja hilloa

15.7.
Aamupala: Tomaatti, kurkku, muroja, jugurttia, maustekurkku, paprika leipää, sämpylää, kananmuna, juusto, leikkele, mehu, kahvi, tee
Lounas: Spagetti bolognese, salaatti





Ruokailujen yhteydessä leipää, voita, maitoa ja mehua

Lounaan ja päivällisen jälkeen leiriläiset voivat täyttää retkijuomapullonsa vedellä tai mehulla.






Jos kysyttävää, niin olkaa yhteydessä:
Jouni 050-304 2622
Matti 044-0101143


1.7.2016

Hauen predaatiota selvittämässä


Mahtava Pyhä Pamilo pauhasi Enon ja Ilomantsin rajamailla vuosikymmeniä sitten. Se oli yksi Suomen näyttävimmistä koskista, jota tultiin katsomaan kaukaakin. Nyt uoman pohjalla virtaa vesi, mutta virtaus on kaukana vapaan Pamilo kuohuista. Ennen padon rakentamista virtaama oli 70 m3/s ja padon myötä virtaamaksi jäi 2 m3/s. Kallion jäljistä voi vielä kuvitella virran voiman, kun vesi on syönyt vahvaa kalliota metrejä vedenpintaa ylempää. Kosken alueella on jäänyt kuiville hiidenkirnuja,  jotka myös kertovat veden voimasta. Hieman ylempänä on alueen suurin hiidenkirnu, Kuusamonpyörre, joka on edelleen vedenpeitossa. Sen halkaisija on 65 metriä ja syvyyttä 17 metriä.

Ala-Koitajoki on suomen vanhin joki. Se on syntynyt yli 10 000 vuotta sitten, kun Koitereen jääjärvi puhkaisi uoman itämereen Tuolta asti joen ovat asuttaneet muun muassa lohet. Eikö tässä olisi jo riittävästi perusteita palauttaa joki luonnontilaan, että suomen vanhin joki saisi virrata niin kuin se on vuosituhannet virrannut?


Pamilo nykyisessä virtauksessaan. Luonnonvirtaus on ollut yli 10 kertainen.




Tämä koski, niin kuin sadat muutkin kosket suomessa, on raiskattu. Ja millä hinnalla! Koskien tuhoamisella on ollut järkyttävä vaikutus alueen ekosysteemiin. Pamilon ja Pielisjoen tuhoaminen on ollut miltei kuolinisku saimaan järvilohelle. Nyt laji on vielä toistaiseksi hengissä keinohengityksen avulla.

Muutamavuosi takaperin Pamilon kohdalla virtasi (2m3/s/)  nykyistäkin vähemmän. Vuosien kädenvääntö päättyi oikeuden voittoon. Voimalaitoksen tuli lisätä virtausta jokeen. Virtaus on edelleen kaukana luontaisesta, nykyisin kesäisin  6 m3/s,  mutta se on mahdollistanut lohien kutemisen koskissa. Onko virtaama riittävä koko lohen lisääntymisen kannalta, johon liittyy vaelluksen onnistuminen, kilpailijoiden elinolosuhteet verrattuna luontaiseen tilaan jne, jää nähtäväksi. Varmaa on vain, että tilanne olisi luonnollisessa virtaamassa paras.

Ihmisen muuttama virtaama joessa on heikentänyt lohikalojen elinolosuhteita ja parantanut muiden petokalojen kantoja. Luonnontilaisessa joessa pedot ja vaelluskalat ovat tuhansien vuosien kuluessa tottuneet elämään rintarinnan. Jopa niin että ne ovat olleet hyödyksi toisilleen. Mutta ihmisen toimesta tapahtuneet virtaaman muutokset ovat muuttaneet kalalajien voimasuhteita ja koko ekosysteemiä. Esimerkiksi hauen elinolosuhteet joessa on mitä ilmeisemmin parantuneet, kun virtaama on heikentynyt 70 kuutiosta 6 kuutioon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti myös sitä, että lohenpoikaset pyörivät haukien kansoittamissa suvannoissa pidempään, etsiessään tietään alavirtaan. Luonnollisestikin tämä lisää lohenpoikasten kuolleisuutta. Istutusten myötä jokeen on tuotu myös uusi vihollinen lohenpoikasille, kun ihminen on istuttanut sinne kuhan.

Että luontainen lisääntyminen joessa voidaan tulevaisuudessa varmistaa, on lohelle taattava esteetön nousu Alakoitajoelle saakka. Tämä tarkoittaa kalateiden rakentamista Pielisjoen patoihin tai patojen purkamista. Toivottavasti vielä eläessäni, tai edes lapseni saa nähdä sen päivän, kun lohi nousee esteettä Pielisjoen latvoille ja hyppää vapaassa Pamilonkoskessa!

Kävimme ensimmäisen kerran kalastamassa Ala-Koitajoen petokaloja alkukesästä 2015 ja toisen täsmä iskun teimme kesäkuussa 2016. Joki on viehekalastukselta rauhoitettu, mutta pyytämämme kalat menivät tutkimuskäyttöön ja luvat kalastukseen olivat näin ollen kunnossa. Alla raportti, mitä tutkimuksista saatiin selille.


Pyydettyjen petojen joukossa oli myös pari kuhaa. Tässä reilu 3 kg

Normaalipyynnissä pienempikin määrä riittäisi. Kalat ei menneet kuitenkaan hukkaan vaan kaikki otettiin ruokakaloiksi.

Kalojen tietojen kirjaaminen menossa.

Iltapalaksi paisteltiin haukea ja ahventa.







Alla pyynnistä tehty raportti:



Petokalojen pyyntitutkimus Ala-Koitajoki 4.-5.6.2016


Ville Luolamo, Luke

 

Ala-Koitajoella toteutettiin viimevuotiseen tapaan petokalojen pyyntitalkoot 4.-5.6.2016, jossa koekalastettiin haukea, kuhaa ja ahventa vapavälinein. Tapahtumaan osallistui 9 vapaaehtoista kalastajaa, joista Lesnan Naputtajat ry:n jäseniä oli kuusi. Saaduilta petokaloilta kerättiin seuraavat tiedot: pituus, paino, sukupuoli, pyyntipaikka ja tutkittiin niiden syönnökset. Kaikki kalat saatiin ensimmäisenä päivänä, toisena päivänä ei enää kalastettu.

Tutkimus liittyy järvilohen luonnonkierron palauttamista edistävään hankkeeseen. Hankkeen yhtenä teemana on selvittää petokalojen vaikutusta järvilohen vaelluspoikasten suureen hävikkiin jokiosuudella Hiiskoski-Siikakoski.

Saaliiksi tuli yhteensä 49 petokalaa: haukia 38 kpl, ahvenia 9 kpl ja kuhia 2 kpl (Taulukko 1). Kalaravintoa löytyi 22 petokalan vatsasta ja kuusi oli syönyt järvilohen poikasen. Toisin sanonen 45 %:lla petokaloista oli mahassa kalaravintoa, joista 27 % oli syönyt lohikalan. Suurimman hauen (860 mm/4500 g) mahasta löytyi kolmivuotias PIT-merkitty järvilohen poikanen. Tämä järvilohi (320 mm/ 343 g) oli standardikasvatettu Hiiskoskeen 17.5.2016 istutettu kala, joka oli jäänyt hauen saaliiksi Pamilonkosken alla.

Huomioitavaa oli myös että yhden ahvenen (300 mm/380 g) suusta löytyi juuri syöty järvilohen poikanen. Tämä kala otti siitä huolimatta vieheeseen.

Valtaosa kaloista saatiin joen alaosasta, Pamilonkosken alta ja Saunavirrasta Siikakosken sillan alapuolelta.

 

Taulukko 1. Koekalastuksen saalistiedot.

Pvm
kalanro
laji
pituus mm
paino g
sukupuoli
vatsan sisältö
pyyntipaikka
4.6.2016
1
hauki
860
4500
naaras
3-v JL PIT 240343
Pamilon suvanto
4.6.2016
2
hauki
800
3200
naaras
-
Saunavirta
4.6.2016
3
hauki
670
2200
koiras
useita särkiä
Saunavirta
4.6.2016
4
hauki
600
1350
naaras
särkikalaa
Saunavirta
4.6.2016
5
hauki
670
1800
naaras
särkeä
Pamilon suvanto
4.6.2016
6
hauki
530
900
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
7
hauki
670
2200
koiras
JL (1-v/2-v?)
Pamilon suvanto
4.6.2016
8
hauki
640
1400
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
9
hauki
500
800
koiras
särkeä
Pamilon suvanto
4.6.2016
10
hauki
610
1500
naaras
JL (1-v/2-v?)
Saunavirta
4.6.2016
11
hauki
490
600
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
12
hauki
580
800
-
särki
Saunavirta
4.6.2016
13
hauki
580
900
naaras?
-
Saunavirta
4.6.2016
14
hauki
560
800
koiras
särkikalaa
Saunavirta
4.6.2016
15
hauki
520
700
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
16
hauki
540
800
koiras
särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
17
hauki
610
1000
naaras
särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
18
hauki
550
900
naaras
ahven, särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
19
hauki
590
1100
naaras
-
Saunavirta
4.6.2016
20
hauki
470?
900?
koiras
ei tunnistettavissa
Pamilon suvanto
4.6.2016
21
hauki
310
150
koiras
-
Saunavirta
4.6.2016
22
hauki
420
500
koiras
särki
Saunavirta
4.6.2016
23
hauki
430
550
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
24
hauki
400
400
koiras
särkikalaa
Pamilon suvanto
4.6.2016
25
hauki
340
200
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
26
hauki
320
100
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
27
hauki
470
500
koiras
-
Saunavirta
4.6.2016
28
hauki
550
860
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
29
hauki
560
1100
-
JL (1-v/2-v?)
Hanhilahti
4.6.2016
30
hauki
430
580
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
31
hauki
430
480
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
32
hauki
480
620
koiras
2 särkeä
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
33
hauki
670
2500
naaras
3-v JL
Kuusamonkosken niska
4.6.2016
34
hauki
610
1500
naaras
-
Kuusamonkosken niska
4.6.2016
35
hauki
450
600
naaras
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
36
hauki
410
500
naaras
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
37
hauki
420
500
koiras
joku kala
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
38
hauki
340
300
-
särki?
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
39
ahven
260
200
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
40
ahven
250
200
-
joku kala
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
41
ahven
220
120
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
42
ahven
200
100
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
43
ahven
280
200
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
44
ahven
320
300
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
45
ahven
250
-
-
-
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
46
ahven
300
340
-
-
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
47
ahven
300
380
-
JL (1-v/2-v?)
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
48
kuha
530
1240
koiras
-
Tiaisenkoski-Hanhilahti
4.6.2016
49
kuha
700
3220
naaras
-
Tiaisenkoski-Hanhilahti