"Havaittiin, että avovedellä pilkkiminen oli ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa kuin jäältäonkiminen, se kun tarjosi enemmän ja vapaampia kokeilumahdollisuuksia jo senkin takia, että silloin vapauduttiin vaivalloisesta ja voimia kysyvästä reikien tekemisestä jäähän. Ja seurauksena on ollut, että monilla järvillä on meilkein kokonaan luovuttu vanhoista onkitavoista, madon, elävän täyn, kravunlihan yms. käyttämisestä, ja sen sijaan näkee niiden selkäluodoilla aamuin illoin pilkkionkijoita, pilkittäjiä, nykyttäjiä, lesnan naputtajia, juksumiehiä ja miksi heitä milläkin paikkakunnalla nimetäänkin.”
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)

20.9.2019

Espoon lahja Lesnan naputtajille




kuka olet?


Olli Varhimo, nelikymppinen Espoolainen. Kalastuksen parissa paljon aikaa tullut elämästä vietettyä ja jotain kisojakin joskus onnistunut voittamaan.


Koska olet liittynyt Naputtajiin?

Alku vuodesta 2019, todella uusi jäsen siis.


Millainen seura Lesnan Naputtajat on?

Naputtajat on aktiivinen ja iloinen porukka - ihan kuten karjalaiset yleensäkin. Isoisäni on kasvanut lapsuutensa Joensuussa, ja vaikka itse olenkin Espoon kasvatti, Joensuu kulkee suvussa mukana edelleen vahvasti.


Mitä odotuksia sinulla on kalastusseuratoiminnasta?

Tämän fyysisen etäisyyden vuoksi ei hirveän suuria odotuksia, kun toiminta keskittynee tuonne Pohjois-Karjalaan. Onneksi sähköiset välineet on nykyään helpottamassa yhteydenpitoa. Seuralta yleisemmin odotan ajatustenvaihtoa, kokemusten jakamista ja tietyllä tapaa myös yhteiskunnallista mielipidevaikuttamista. - näiden kautta oppii uutta ja on mukana varmistamassa, että meidänkin jälkipolville jää kalastuskelpoiset vedet. Ja tottakai myös avustan lajikalastuksesta innostuneita jäseniä alkuun ja tarjoan paikallistuntemustani etelestä avuksi, mikäli vain mahdollista.


Kerro jokin Lesnan Naputtajiin liittyvä muisto?


Elokuussa 2012 tapasin ensimmäisen kerran Pasasen Matin Kalamaraton Sprintissä Helsingissä. Matti asui sattumalta silloin pikkuserkkuni naapurissa. En oikein muista, mitä kaikkea siinä silloin turistiin, mutta Naputtajat jäi silloinmieleen seurana.


Mitä haluaisit sanoa henkilölle, joka harkitsee liittyväns Lesnan Naputtajiin?

Mukaan vaan rohkeasti. Mitä aktiivista jäsenistöä tunnen, porukkaan tuntuu hyvin mahtuvan mukaan.


Mitä kalastusmuotoja harrastat?


Oikeastaan olen hyvin "kaikkiruokainen". Perinteinen onginta on ehkä lähinnä sydäntä tällä hetkellä, mutta vircelikin pysyy kädessä. Myös lajikalastukseen olennaisesti kuuluva "lirkkiminen" on hyvin koukuttavaa ja kiinnostavaa puuhaa, kun kalat oikeasti näkee. Perhokalastus ja pilkkiminen tosin ei ole ihan niin hyvin hallussa kuin voisi luulla. Kesämökillä saattaa vedessä olla katiska tai verkotkin, mutta aktiivinen kalastus on yleisesti kyllä paljon kiinnostavampaa kuin pyydyskalastus.


Mitä kalastusharrastus sinulle merkitsee?

Kalastusharrastus on erinomainen keino nauttia luonnosta ja rentoutua. Kalassa saa monesti keskittyä ihan muuhun kuin normaalissa arjessa. Tietysti myös kaverien ja muiden tuttujen tapaaminen kalastuksen merkeissä on tärkeä osa. Joskus jopa sattumalta voi saada kotiin vietävää saalistakin, se kuitenkin on harvemmin pääasia.


Miksi lajikalastus?

Lajikalastus on hyvin laaja-alainen kokonaisuus ja se on edelleenkin nuori harrastus, että tässä voi keksiä jotain ihan uutta. Monipuolinen osaamisen kehittäminen ja halu ymmärtää asioita yhdistettynä lapsenmieliseen uteliaisuuteen ja  ennakkoluulottomuus asioiden kokeilemiseen tuo vieläkin joka vuosi hienoja ahaa-elämyksiä eri lajien käyttäytymisestä. Lajikalastus tuo koko ajan uutta ideaa ja ajateltavaa, pitää päästä kalan pään sisään ja ymmärtää, miksi joskus käyttäytyminen on erilaista kuin joskus muulloin.


Mieleenpainuvin laji jonka olet koukuttanut?

Tarvitseeko olla itsekoukuttama? Kalamaratonissa joukkueemme toisen jäsenen Marcon 2015 pyydystämä kisahistorian ensimmäinen vaskikala nousee kyllä yksittäisenä kalayksilö mieleenpainuvimmaksi kalaksi, samassa joukkueessa kun kisattiin. Kyllä tietysti ensimmäinen itse saamani vaskikala on myös muistissa, vaikka vaskikala alkaa ollakin jo aika yleinen saalis fongareille. Kisatilanteessa nimenomaan omassa ongessa ollut ikimuistoinen kala on Helsingin 2011 Kalamaratonin karppi, joka aamun sarastaessa sai ensimmäistä kertaa ajatuksen kääntymään siihen, että ollaan aika hyvissä asemissa koko kisan voittoa ajatellen. Mieleen on jäänyt myös elämänpinnat mateesta ja ankeriaasta muutaman minuutin yrittämisellä aikanaan. Koukussa kiinni olleista, mutta rähmityistä kaloista ei tässä yhteydessä varmaan puhuta , niistä vasta riittääkin spekuloitavaa.