Normaalikulutuksen omaavalla henkilöautolla bensakulut ovat 3 hlö seurueella noin 50 euroa / hlö, kaasujalan painosta riippuen.
Kohteena tänä vuonna on jo parista aiemmastakin reissusta tullut Vuoggatjålme sekä menomatkalle sijoittuvat jokikohteet Arvidsjaurissa. Reissuun suositellaan lähdettäväksi 8.7.2017, jolloin ainakin matkan järjestäjät suuntaavat ensimmäisille kalapaikoille. Ensimmäinen yö ollaan joenvarressa teltoissa ja aamulla jatketaan Vuoggatjålmeen. Omilla autoilla liikkuminen antaa tässä kohdassa kuitenkin liikkumavaraa. Jos joku autokunta haluaa, voi se tulla omaan tahtiin suoraan 9.7. Vuoggatjålmeen. Matkaa perille on 1100 km, joten aikaa kannattaa varata riittävästi. Alla mainos reissusta, josta näkyy myös hinnat.
 |
| Mainokseen ei kaikki info mahdu, tarkemmin reissusta tässä blogissa |
8.7. telttailijat lähtevät liikenteeseen aamuvarhaisella. Suuntana on Arvidsjaurin pohjoispuolella olevat jokikohteet, joista mieluisa valitaan lähempänä reissua tai vaikka vasta paikanpäällä. Matkaa kohteisiin on noin 900 km. Joet joille suuntaamme ovat Piteälvenin latvavesiä. Piteälven laskee itämereen 400 km alempana ja jokeen nousee myös lohta ja meritaimenta. Joki on padottu yhdellä voimalaitoksen padolla. Pato sijaitsee Älvsbyssä Sikfors nimisessä koskessa, mutta ruotsalaisen tavan mukaan padossa on portaat. Ja netistä selaamalla löytyy kuvaa kuinka lohet myös nousevat portaista ylös.
Eli patojenpuolesta niin lohella kuin meritaimenellakin on mahdollisuudet nousta ylös. Nouseeko nämä vaelluskalat sinne asti missä me kalastelemme, sitä en osaa sanoa. Menemme sinne lähinnä maineikkaiden suurharjus ja taimenten takia, mutta jos sieltä lohi löytyy niin ei pahastuta.
Blogin loppuun kasaan linkkejä. Sieltä löytyy mm maastokarttalinkki, josta voitte jutun perusteella etsiä kohteita. Koko blogia päivitän epäsäännöllisesti ennen reissua.
Seuraavaksi hieman kohteista.
TROLLFORSEN
Trollforsenin kosket ovat itse itse Piteälvenissä. Näyttävän näköiset kosket, joissa koskipinta-alaa on todella paljon. Jokea halkoo kosken kohdalla saaristo, josta johtuen jokiuomia on Trollforsenin kohdalla enimmillään 6 vierekkäin. Pituutta koskialueella on noin 5 kilometriä. Jos Piteälvin ylittävältä sillalta koskialueen pituutta katsoo, on sitä Trolforsenin toiseen päähän kävellessä toistakymmentä kilometriä. Koko alue ei ole ns Trolforsenia ja väliin pätkiä kosketontakin kohtaa. Mutta yksi on varmaa, koskea tässä riittää.
Kartasta kohteen löydät kun seuraat Arvisjaurista tietä pohjoiseen, Moskoselin kylälle ja siitä edelleen tietä pohjoiseen kunnes tie ylittää Piteälvenin. Piteälveninn sillalta jokea ylöspäin löytyy Trollforsen.
Trollforsen on perhokalastuskohde, eli uistinmiehille paikasta ei ole iloa. Siitä en ole varma, onko Trollforsenia ympäröivissä koskissa uistin sallittu. Selvitän tätä kun ehdin ja päivitän tiedon tähän blogiin.
Kalastajia täällä on välillä paljon. Mutta kyllä sekaan sopii. Majapaikkaa ihan lähellä ei ole. Kuvista päätellen kalastajia yöpyy alueella teltoissa ja matkailuautoissa.
BENBRYTEFORSEN
Benbryteforsen on Piteälvenissä sijaitseva koski noin 25 km Trollforsenilta alaspäin. Kosken molemmin puolin menee pikkutiet, joten koski on hyvin saavutettavissa. Kosken pituus on pari kilometriä. Nettitietojen mukaan siellä olisi hyvä leiripaikka. Onko sitten kuinka varattu, sen saa selville vain käymällä paikanpäällä. Paikkaa kehuvat perhokalastajien keskusteluryhmässä ison harrin paikaksi.
VARJISÅNÄLVEN
Varjis on Piteälvenin sivujoki. Se laskee Piteälveniin Vidselissä, Piteälvenin suurimman kosken Storforsenin alapuolella. Jos minä olisin vaelluskala, niin en lähtisi yrittämään mahtavaa Storforsenia ylös, vaan suuntaisin Varjikseen.
Varjiksessa on takuulla paljon kalastuspaikkoja, koskiosuuksia joessa on todella runsaasti. Joessa on hyvä taimenkanta ja tietysti harjusta löytyy myös. Nettitetojen mukaan tällä joella on erämaamaista tunnelmaa ja kalastajia vähemmän kuin suosituimmilla Piteälvenin kohteilla.
ABMOÄLVEN
Abmo on lyhyt Piteälvenin sivujoki. Se laskee reilun kilometrin Trollforsenin alapuolella olevan rautatiesilla jälkeen Piteäelveniin. Tämä joki saa alkunsa Moskoselet järvestä. Koko joella ei ole pituutta montaa kilometriä, mutta koskea siinä on paljon. Kokien lisäksi siinä on kuulemma myös paljon harjusta. Siis todella paljon.
Moskoselin kylässä olisi tarjolla leirintäalue, mutta koskille sieltä on siirryttävä autolla. Sen verran monta kilometriä matkaa tulee jo tällekin joelle. Joten ehkä on viisaampaa majoittua teltalla joen rantaan.
Luvat
- Trolforseniin oma erityilupa. Täytyy etsiä paljonko se kustantaa ja päivittää tähän blogiin
- Muihin kohteisiin käy Arvidjaurin yleislupa, joka on 70 sek / vrk, eli noin 8 euroa.
Näissä kohteissa yksistään saisi kulumaan helposti viikon tai kaksi. Niin paljon koskikilometrejä on jo kuvaamissani paikoissa. Mutta matkallamme on tarkoitus valita jokin näistä, pystyttää leiri, käydä kalalla ja nauttia tikkukalaa ennen nukkumaan menoa. Valitettavasti vain yksi päivä tätä herkkua tarjolla tällä reissulla.
 |
| Päästäänkö ensimmäisenä iltana paistamaan harreja? |
VUOGGATJÅLME
Vuoggatjålmen majoituskohteemme on tullut osalle Naputtajia tutuksi jo aikaisempina vuosina. Joihinkin paikka on tehnyt sellaisen vaikutuksen, että tänne on aika-ajoin palattava. Tämä majapaikka sijaitsee noin 600 metrin korkeudessa Vuoggatjålme- järven rannalla. Majoituminen paikanpäällä 6 hlö mökeissä, joissa on keittiö, tv ja suihkut. Mikäli lähtijöitä tulee enemmän kuin mihin varaukset riittävät, voi tarjolla olevat majoitusvaihtoehdot muuttua. Tällöin kysymme matkantiedustelijalta, käykö toisenlainen majoitusvaihtoehto ja hinta.
Leiripaikassa on ravintola, johon saimme ensikosketuksen 2016 syksyn reissullamme. Ravintola on tyylikäs ja korkeatasoinen. Ruokalista koostuu mitä maittavimmista pohjoisen herkuista; rautua, poroja, hirveä, luonnonmarjoja jne. Ravintolan varaan ei kannata kuitenkaan ruokia jättää, sillä kalalla ollessa ravintola saattaa hyvinkin ehtiä mennä kiinni. Myöskään kesänaukioloajoista minulla ei ole mitään tietoa. Lähimpää kauppaan täältä onkin noin 100 km, eli koko reissun eväät kannattaa ostaa menomatkalla.
 |
| Majapaikan rannassa kalalla |
KALASTUS VUOGGATJÅLMESSA
Mökkikylän alueella olevasta lammesta kalastus on erillisluvalla ja sitä emme suosittele, koska parempaakin on tarjolla. Pienen patikkamatkan päässä on tunturilampia, joissa esiintyy taimenta ja rautua. Täällä ollaan jo sen verran korkealla, ettei harjusta vesistössä esiinny. Myös Vuoggatjålmesta voi saada rannalta kalastamalla saalista. Monelle lähialueen lammelle menee merkityt reitit, eli jos niiltä ei poikkea kauas, niin eksyminen on epätodennäköistä.
Kauemmaksi lähtiessä on syytä varata kartta mukaan ja pidettävä itselle kokoajan selvänä missä kohti karttaa on menossa. Tunturissa menettää äkkiä suunnan tajun, sää voi vaihtua meren läheisyydestä johtuen nopeasti ja samalla voi muuttua myös näkyvyys. Eli liikutaan niin, että tiedetään kokoajan missä mennään. Ja ennen maastoon lähtemistä kerrotaan muille ryhmäläisille minne ollaan menossa.
Henkilömäärästä riippuen vuokraamme yhden päivän ajaksi 1-2 venettä, jotka kuuluvat matkan hintaan. Mikäli veneitä halua käyttää muina päivinä, voivat matkaajat tehdä sitä omakustanteisesti. Veneitä vuokratessa veneestä annetaan panttiraha, jonka saa takaisin mikäli veneen palauttaa ilman näkyviä vaurioita. Jos moottorilla ajaa kiville, on äkkiä pantin verran köyhempi (olikohan pantti 150 e). Huolellisesti liikkumalla voi minimoida vahinko riskin.
Veneistä käsin voi uistella Vuoggatjålmessa. Järvessä on siis taimenta ja isojakin nieriöitä. Järveen laskevalle joelle on vesiteitse matkaa noin 10 km ja suosittelen että veneillä kannattaa käydä joella ensimmäisen kosken alla. Joessa tulee ajaa moottorilla tarkasti, koska siinä on muutamia kiviä ,m kristallinkirkkaasta vedestä kivet näkyvät hyvin.
Joesta löytyy hyviä taimenpaikkoja jo ennen koskea. Ensimmäisen kosken alle saa veneet rantaan nuotiopaikan viereen, jossa voi nautiskella eväitään. Koskien alkupätkällä saa kalastaa uistimella ja perholla, mutta hieman ylempää koskialue muuttuu pelkäksi perhokalastusalueeksi. Ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Ja vielä kalaisakin.
Helikopterilla vuorille
Osalla matkaajista on tavoitteena siirtyä kaukaisemmille tunturivesille helikopterilla. Helikopterin hinta perustuu henkilömäärään ja kilometreihin. Mitä isompi porukka kopteriin lähtee, sen edullisempi kyyti on. Erämaata vuorilla on tiettömillä alueilla kymmenien kilometrien päässä. Lentokyyti on kuitenkin sen verran arvokasta, että sitä tuskin tulee kovin kauaksi lennettyä. Mutta jo 10-20 km vuoristomaastossa helikopterilla säästää voimia itse kalastukseen. Maisemat ja kokemukset huipulla ovat kokemisen arvoisia.
Viimeksi lensimme täällä syksyllä 2016. Tuolloin noin 10-15 km yhteen suuntaan maksoi noin 270 euroa. Eli jos kuudella matkustajalla lennon ottaa edestakaisin, on hinta 90 e luokkaa / matkustaja. Ja puolta halvempi jos voimat riittävät kävellä toinen suunta takaisin. Reissu on tänä vuonna niin edullinen, että ehkäpä muutama kalamies innostuu satsaamaan tähänkin elämykseen.
 |
| Helikopterilla matka taittuu nopeasti |
 |
| Tunturipuro |
Autolla saavutettavat paikat
Tietyille tunturilammille pääsee parempien kävely yhteyksien päähän autolla. Katsellaan näitä kohteita sitten paikan päällä. Jos joku päivä haluaa kalastella vielä harjuksia, niin autolla voi siirtyä majapaikasta hieman matalemmalle, lähemmäksi merenpintaa, muutaman kymmenen kilometrin säteelle. Harjuskohteita Arjeplogin kunnan alueella on lukuisia ja Arjeplog on kuuluisa suurharjuksistaan. Ruotsin 2000-luvun suurin harjuskin on saatu täältä, se painoi 2850 g.
Yksi kohde voi olla Laisälv. Matkaa sinne tulee jo reilu 100 km, vaikka kartasta katsottuna se näyttäisi sijaitsevan lähellä. Päiväretkikohteena tuollainen 100 k m voi kuitenkin olla vielä tavoitettavissa, vaellettavaa joella ei juurikaan enää ole. Laiselvenistä löytyy harjusta, mutta tälle joelle nousee merestä myös taimen ja lohi. Isojakin on siis mahdollista täältä saada. Osassa kohtaa jokea voi kalastaa Arjeplogin luvalla, osaan tarvitsee erillisluvan. Erillislupaalueita ovat Adolfstörm (ylin ja lähin paikka), Laisvall ja Björkliden.
Arjeplogissa kalastamme kunnan kalastuskorttivesillä. Kalastuskortilla saa kalastaa lukuisissa paikoissa, mutta näiden vesien lisäksi Ruotsissa on paljon myös yksityisvesiä. Ne löytyvät alla olevista kalastussääntölinkeistä. Yksityisvesiin pääsee myös kalalle hankkimalla niihin erillisen luvan. Karttoihin on merkitty myös alueet joilla vain perhokalastus on sallittu.
- Kalastuslupien hinta Arjeplogissa on 70 sek / pv ( 8 e), 125 sek 3 vrk (n. 14 e). Lisäksi on viikkolupa mutta meille edullisemmaksi tulee ostaa ensin 3 vrk ja sitten 1 vrk.
- Arvisjaurissa on Sveaskog lupia sekä yksityislupia. Svea Skog luvan saa ostettua vaikka kännykällä, yksityislupia matkan varrelta. Varmistetaan oikee lupa sitten, kun kohde valittu.
- Kokonaisuutena Ruotsin kalastusluvat ovat edulliset. Täällä kalastusmatkailun ymmärretään hyödyntävän aluetta muutenkin (majoitukset, palvelut, päivittäistavarat).
Päivitän tätä tekstiä kevään mittaan sikäli, kun lisää informoitavaa tulee.
Tähän alle kasaan vielä linkkiluetteloa:
Ruotsin maastokartta:
http://ext-webbgis.lansstyrelsen.se/sverigeslanskarta/?visibleLayerNames=L%C3%A4nsstyrelsens%20kontor&zoomLevel=3&x=742269.375&y=7411315.46875
Arjeblogin kalastussäänöt 2017
http://www.lansstyrelsen.se/Norrbotten/SiteCollectionDocuments/Sv/publikationer/djur%20och%20natur/Fiske/Arjeplog_Fiskekortsbilga_2017_Oversiktsdokument.pdf
Arvidsjaurin kalastuskartta. Osa kohteista näkyy tässä
http://www.arvidsjaur.se/globalassets/uppleva/friluftsliv-och-vandring/fiskekarta.jpg
Sveaskog
http://www.sveaskog.se/jakt-fiske-och-friluftsliv/fiske/kop-sveaskogs-fiskekort/
Prezi esitys reissun ohjelmasta. Toimii älylaitteessa jos siinä Prezi sovellus. Tietokoneella toimii selaimella.
http://prezi.com/suhjowiblblt/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Tutkimustietoa 15 vuoden takaa Piteälvin lohennoususta. Nyt nousumäärien voisi olettaa olevan isompia, koska näin on mm Torniojoella ja Kalixilla.
http://ex-epsilon.slu.se/1270/1/Pouchard.pdf
