Perjantai 24. päivä.
Innokkaimmilla herätys soi jo aamuneljältä ja autojen nokat kääntyi kohti Puruvettä ahvenen kiilto silmissä jo aamuvarhain. Asko ja Pyry siis aloitti pilkinnän jo päivän etukäteen ja treffit oli sovittu kello kahdeksan Kerimäen k-marketin pihaan. Vaihdettiin kelkka isomman auton perään ja kamat kyytiin ja lyhyt siirtyminen herttuan kalasatamaan. Jäälle päästiin ihan hyvissä ajoin ja tavaratkin saatiin ahkion kyytiin survottua pienen taistelun jälkeen.
Ensimmäinen paikka oli katsottu karttatiedustelun pohjalta 10-15 metrin vedelle ja sitä oli tarkoitus kairata eteenpäin kaloja etsien. Homma tyssäsi heti alkuunsa, kun kaira ei meinannut purra ja toisen kairan veivi särkyi heti alkuunsa. Tästähän ei lannistuttu, vaan kelkalla käytiin varakairat autolta.
Ensimmäinen kalatapahtuma tuli noin kymmenennen reiän kohdalla ja oli komea 200g raitapaita, mutta jo ensimmäisten reikien kohdalla pystyi kalojen käyttäytymisestä päättelemään, että vaikeaa tulisi olemaan. Reikiä kairattiin ihan mukava määrä jo perjantaina ja aktiivisia kaloja ei oikein löytynyt, tai sitten kun löytyi niin karkuun lähti meidän pilkkejä. Jokatapauksessa saatiin ronkittua muutama ahven malliksi saapuvalle porukalle, jotta tietäävät mitä täältä yritetään saada. Tästä lähdettiin kaupan kautta kohti Kerimaata ja mökki kuitattiin itsellemme noin kello 16. Illalla tehtiin ruokaa porukalla ja suunniteltiin lauantain kuvioita valmiiksi.
Lauantai 25. päivä.
Aamulla kello herätti porukan jo klo 06.00 ja aamupalat värkättiin ja varustauduttiin kylmään päivään. Pakkasta oli aamulla -12 ja säätiedotus näytti mukavaa 6ms tuulta, joka kyllä jo tuntuu Puruveden selillä. Jakauduttiin kolmeen porukkaan ja kolmen kelkan voimin lähdettiin valloittamaan Paju- sekä Rauvitsanselkää.
Ensimmäiset kalahavainnot todisti taas, että kalat on todella arkoja, pilkittiin lähinnä isoilla kevennetyillä tasureilla, niillä saikin kalat herätettyä vähän pohjasta irti ja sittenkun tarjosi perään heti isompaa morria / sukeltajaa, niin silloin tällöin antoi filekalan. Ryhmäkeskustelu paljasti, että muillakin on samaa ongelmaa ollut, kalaa on, mutta on vaan niin varovaista. Reikiä kairattiin tiuhaa tahtia ja loppupäivästä oli kyllä kädet jo kairaamisesta kipeät. Tuulenpuuskat ilmoitti aina välillä olemassa olostaan ja olikin ihan raikas pilkkipäivä. Kairattiin edelleen 10-15 metrin käyriä ja toiset porukat kairasi rauvitsanselällä välillä syvempäänkin veteen, mutta kala oli vaan tiukassa.
Joonaksen ja Tommin porukat löysi mukavan nuotiopaikan toisella selällä, toiset nautti "lohiluokan" eväitä Tommin sanoin ja toiset taas unohti eväät kokonaan mökille. Päivälle tuli pituutta mukavasti, kun aurinko rupesi jo laskemaan. Aivan loppuhetkillä oli Pyryllä kontakti isomman ahvenen kanssa. Sitä seurattiin jo pitkään kaiun näytöltä, kunnes lopulta se otti isoon morriin kiinni. Noh, se kala jäi kalajutuksi, kun siima antoi periksi. Tämän jälkeen nostettiin kädet pystyyn häviön merkiksi ja pakattiin kamat ahkioihin ja eikun kohti mökkiä sekä saunan lämpöjä.
 |
| Pyry ja halo-ilmiö. |
Sunnuntai 26. päivä.
Heräys soi taas kello 06.00 ja aamupalojen jälkeen tehtiin pienimuotoinen siivous mökille. Avaimen luovutuksen jälkeen lähdettiin taas kohti Herttuansaarta virkein mielin. Päivästä tulisi huomattavasti lämpimämpi kuin edellisestä ja aurinko paistoi heti aamusta lähtien. Tällä kertaa toinen porukka lähti etsimään aktiivista kalaa pidemmältä ja toinen jäi koluamaan jo perjantaina käytyjä paikkoja. Sama homma jatkui, kalaa oli edelleen alla, mutta ne ei vaan meinaa ottaa mihinkään.
Pitkän nypyttämisen jälkeen aina jonkun filekalan sieltä sai ottamaan ja päivän mittaan taisi ruokakalat kertyä juuri ja juuri. Kaira sauhusi taas useampaan otteeseen päivän mittaan ja kalaa etsittiin kyllä ihan toden teolla, mutta ei niitä väkisin oteta. Kairattiin kolmen päivän aikana monta sataa reikää kuuden miehin voimin, mutta tällä kertaa Puruvesi taisi viedä voiton Naputtajista?
Jokatapauksessa reissu oli oikein mukava ja kyllä siellä päästiin kalaakin maistamaan. Seura oli hyvää ja raitista ilmaa saatiin yllin kyllin sekä palanut naama (ainakin allekirjoittaneella). Ensivuonna otetaan revanssi Puruveden kanssa vähän pidemmällä ja paremmalla valmistautumisella. Joten eikun ensivuoteen! Alla videon pätkä Puruveden tunnelmista, jossa ei hirveemmin kaloja vahingoiteta sattuneesta syystä!
