"Havaittiin, että avovedellä pilkkiminen oli ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa kuin jäältäonkiminen, se kun tarjosi enemmän ja vapaampia kokeilumahdollisuuksia jo senkin takia, että silloin vapauduttiin vaivalloisesta ja voimia kysyvästä reikien tekemisestä jäähän. Ja seurauksena on ollut, että monilla järvillä on meilkein kokonaan luovuttu vanhoista onkitavoista, madon, elävän täyn, kravunlihan yms. käyttämisestä, ja sen sijaan näkee niiden selkäluodoilla aamuin illoin pilkkionkijoita, pilkittäjiä, nykyttäjiä, lesnan naputtajia, juksumiehiä ja miksi heitä milläkin paikkakunnalla nimetäänkin.”
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hauki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hauki. Näytä kaikki tekstit
28.2.2019
Pilkkicup 2019:n ensimmäiset osakilpailut
Talven 2019 ensimmäiset pilkkicupin osakilpailut aloitettiin suurella innolla jo vuoden 2018 puolella.
Aimopilkissä 15.12.2018 Liperin Riihilammella siiman päähän narrattiin haukia ja mukana oli kaikkiaan 17 innokasta hauestajaa. Palkintona oli perinteisesti joulukinkku.
https://www.youtube.com/watch?v=8oyH6w-hNfU
Pakkaspilkissä 12.1.2019 Heinävaaran Kivilammella tavoitteena oli mahdollisimman suuri kalojen lukumäärä. Kivilammelle saapui paikalle kisaamaan myös uteliaita kalastajia, jotka kisamenestyksen siivittäminä ja tarjolla olleen lohisopan houkuttamina hyväksyttiin heti kisojen jälkeen olevassa vuosikokouksessa seuran komeaan jäsenistöön. Kaiken kaikkiaan kaloja oli narraamassa 10 henkilöä tulosten vaihdellessa 22-1 kalan välillä kenenkään jäämättä saaliitta.
Lainapilkissä 9.2.2019 Joensuun Koivuniemssä kisaajilla oli mielessään pulleat ja letkeät mateet. Tänä vuonna kisat sijoittuivat ehkä hieman aikaiseen vaiheeseen parhaan syönnin kannalta, mutta jännitys oli silti käsin kosketeltava ukkojen ja akkojen istuessa pimeässä reiän äärellä odottaen tämäkkää iskua jään alta. Kisa oli hyvinkin tasaväkinen. Kisaamassa oli kaikkiaan 10 henkeä ja tulos oli kaikilla sama, pyöreät nolla kiloa matikkaa per henkilö.
Matikkapilkissä maisemat olivat kohdallaan. Poissa kaupungin hälystä, mutta silti lähellä.
Seuraavia kisoja odotellen.. :)
19.3.2017
Ukon iltapilkki Riihilammella.
Iltapilkki käytiin tällä kertaa Liperissä Riihilammella. Kilpailukalana oli ainoastaan hauki ja cupin pisteet oli normaalisti jaossa. Ilma ei tällä kertaa suosinut pilkkijöitä, vaan räntää satoi hauen kokoisin hattaroin ja pilkkijät kastuivat pahemman kerran. Eikä se tuulikaan hellittänyt, vaan ilmoitti kylmyydestään koko kisan ajan.
Reikiä pilkittiin useita kymmeniä ja ei vaan haukia kopsutellut tasureita, eikä lätkiä. Ainut kalakontakti oli Matilla, kun kisaa oli kulunut jo kolme tuntia. Tosin sekin jäi vaan tärpiksi. Kuinka ollakkaan, kun kisa läheni loppuaan vetäisi Jouni noin 10 minuuttia ennen ajan päättymistä kiloisen hauen malliksi jäälle. Jouni oli jo pakannut vavat ahkioon, mutta Matin innoittamana kokeili vielä siltä maagiselta "viimeiseltä reiältä". Kaikki muut sitä kalaa sitten ihmeteltiin, jotta tunnistettaisiin jos omalle kohalle sattuisi. Siitäpä sitten joudettiinkin makkaran paistoon ja kalan punnitukseen. Jounin hauki painoi 1070g, joten isoin kala säilyy edelleen Matilla.
Tulokset:
Jouni - 1070g - 20p.
Asko, Matti, Yusuf, Aisha ja Juki - 0p.
Cup-tilanne top 5:
1. Matti 63p.
2. Ville I 52p.
3. Jouni V. 51p.
4. Pyry 38p.
5. Jukka P 28p.
Cup-tilanne kiristyy ja viimeinen kilpailu sitten Koivuniemessä!
1.7.2016
Hauen predaatiota selvittämässä
Mahtava Pyhä Pamilo pauhasi Enon ja Ilomantsin rajamailla vuosikymmeniä sitten. Se oli yksi Suomen näyttävimmistä koskista, jota tultiin katsomaan kaukaakin. Nyt uoman pohjalla virtaa vesi, mutta virtaus on kaukana vapaan Pamilo kuohuista. Ennen padon rakentamista virtaama oli 70 m3/s ja padon myötä virtaamaksi jäi 2 m3/s. Kallion jäljistä voi vielä kuvitella virran voiman, kun vesi on syönyt vahvaa kalliota metrejä vedenpintaa ylempää. Kosken alueella on jäänyt kuiville hiidenkirnuja, jotka myös kertovat veden voimasta. Hieman ylempänä on alueen suurin hiidenkirnu, Kuusamonpyörre, joka on edelleen vedenpeitossa. Sen halkaisija on 65 metriä ja syvyyttä 17 metriä.
Ala-Koitajoki on suomen vanhin joki. Se on syntynyt yli 10 000 vuotta sitten, kun Koitereen jääjärvi puhkaisi uoman itämereen Tuolta asti joen ovat asuttaneet muun muassa lohet. Eikö tässä olisi jo riittävästi perusteita palauttaa joki luonnontilaan, että suomen vanhin joki saisi virrata niin kuin se on vuosituhannet virrannut?
Pamilo nykyisessä virtauksessaan. Luonnonvirtaus on ollut yli 10 kertainen.
Tämä koski, niin kuin sadat muutkin kosket suomessa, on raiskattu. Ja millä hinnalla! Koskien tuhoamisella on ollut järkyttävä vaikutus alueen ekosysteemiin. Pamilon ja Pielisjoen tuhoaminen on ollut miltei kuolinisku saimaan järvilohelle. Nyt laji on vielä toistaiseksi hengissä keinohengityksen avulla.
Muutamavuosi takaperin Pamilon kohdalla virtasi (2m3/s/) nykyistäkin vähemmän. Vuosien kädenvääntö päättyi oikeuden voittoon. Voimalaitoksen tuli lisätä virtausta jokeen. Virtaus on edelleen kaukana luontaisesta, nykyisin kesäisin 6 m3/s, mutta se on mahdollistanut lohien kutemisen koskissa. Onko virtaama riittävä koko lohen lisääntymisen kannalta, johon liittyy vaelluksen onnistuminen, kilpailijoiden elinolosuhteet verrattuna luontaiseen tilaan jne, jää nähtäväksi. Varmaa on vain, että tilanne olisi luonnollisessa virtaamassa paras.
Ihmisen muuttama virtaama joessa on heikentänyt lohikalojen elinolosuhteita ja parantanut muiden petokalojen kantoja. Luonnontilaisessa joessa pedot ja vaelluskalat ovat tuhansien vuosien kuluessa tottuneet elämään rintarinnan. Jopa niin että ne ovat olleet hyödyksi toisilleen. Mutta ihmisen toimesta tapahtuneet virtaaman muutokset ovat muuttaneet kalalajien voimasuhteita ja koko ekosysteemiä. Esimerkiksi hauen elinolosuhteet joessa on mitä ilmeisemmin parantuneet, kun virtaama on heikentynyt 70 kuutiosta 6 kuutioon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti myös sitä, että lohenpoikaset pyörivät haukien kansoittamissa suvannoissa pidempään, etsiessään tietään alavirtaan. Luonnollisestikin tämä lisää lohenpoikasten kuolleisuutta. Istutusten myötä jokeen on tuotu myös uusi vihollinen lohenpoikasille, kun ihminen on istuttanut sinne kuhan.
Että luontainen lisääntyminen joessa voidaan tulevaisuudessa varmistaa, on lohelle taattava esteetön nousu Alakoitajoelle saakka. Tämä tarkoittaa kalateiden rakentamista Pielisjoen patoihin tai patojen purkamista. Toivottavasti vielä eläessäni, tai edes lapseni saa nähdä sen päivän, kun lohi nousee esteettä Pielisjoen latvoille ja hyppää vapaassa Pamilonkoskessa!
Kävimme ensimmäisen kerran kalastamassa Ala-Koitajoen petokaloja alkukesästä 2015 ja toisen täsmä iskun teimme kesäkuussa 2016. Joki on viehekalastukselta rauhoitettu, mutta pyytämämme kalat menivät tutkimuskäyttöön ja luvat kalastukseen olivat näin ollen kunnossa. Alla raportti, mitä tutkimuksista saatiin selille.
![]() |
| Pyydettyjen petojen joukossa oli myös pari kuhaa. Tässä reilu 3 kg |
![]() |
| Normaalipyynnissä pienempikin määrä riittäisi. Kalat ei menneet kuitenkaan hukkaan vaan kaikki otettiin ruokakaloiksi. |
![]() |
| Kalojen tietojen kirjaaminen menossa. |
![]() |
| Iltapalaksi paisteltiin haukea ja ahventa. |
Alla pyynnistä tehty raportti:
Petokalojen pyyntitutkimus Ala-Koitajoki 4.-5.6.2016
Ville Luolamo, Luke
Ala-Koitajoella toteutettiin viimevuotiseen tapaan petokalojen
pyyntitalkoot 4.-5.6.2016, jossa koekalastettiin haukea, kuhaa ja ahventa vapavälinein.
Tapahtumaan osallistui 9 vapaaehtoista kalastajaa, joista Lesnan Naputtajat
ry:n jäseniä oli kuusi. Saaduilta petokaloilta kerättiin seuraavat tiedot:
pituus, paino, sukupuoli, pyyntipaikka ja tutkittiin niiden syönnökset. Kaikki
kalat saatiin ensimmäisenä päivänä, toisena päivänä ei enää kalastettu.
Tutkimus liittyy järvilohen luonnonkierron palauttamista
edistävään hankkeeseen. Hankkeen yhtenä teemana on selvittää petokalojen
vaikutusta järvilohen vaelluspoikasten suureen hävikkiin jokiosuudella Hiiskoski-Siikakoski.
Saaliiksi tuli yhteensä 49 petokalaa: haukia 38 kpl, ahvenia
9 kpl ja kuhia 2 kpl (Taulukko 1). Kalaravintoa löytyi 22 petokalan vatsasta ja
kuusi oli syönyt järvilohen poikasen. Toisin sanonen 45 %:lla petokaloista oli
mahassa kalaravintoa, joista 27 % oli syönyt lohikalan. Suurimman hauen (860
mm/4500 g) mahasta löytyi kolmivuotias PIT-merkitty järvilohen poikanen. Tämä järvilohi
(320 mm/ 343 g) oli standardikasvatettu Hiiskoskeen 17.5.2016 istutettu kala,
joka oli jäänyt hauen saaliiksi Pamilonkosken alla.
Huomioitavaa oli myös että yhden ahvenen (300 mm/380 g)
suusta löytyi juuri syöty järvilohen poikanen. Tämä kala otti siitä huolimatta
vieheeseen.
Valtaosa kaloista saatiin joen alaosasta, Pamilonkosken alta
ja Saunavirrasta Siikakosken sillan alapuolelta.
Taulukko 1. Koekalastuksen
saalistiedot.
Pvm
|
kalanro
|
laji
|
pituus mm
|
paino g
|
sukupuoli
|
vatsan sisältö
|
pyyntipaikka
|
4.6.2016
|
1
|
hauki
|
860
|
4500
|
naaras
|
3-v JL PIT
240343
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
2
|
hauki
|
800
|
3200
|
naaras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
3
|
hauki
|
670
|
2200
|
koiras
|
useita särkiä
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
4
|
hauki
|
600
|
1350
|
naaras
|
särkikalaa
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
5
|
hauki
|
670
|
1800
|
naaras
|
särkeä
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
6
|
hauki
|
530
|
900
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
7
|
hauki
|
670
|
2200
|
koiras
|
JL (1-v/2-v?)
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
8
|
hauki
|
640
|
1400
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
9
|
hauki
|
500
|
800
|
koiras
|
särkeä
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
10
|
hauki
|
610
|
1500
|
naaras
|
JL (1-v/2-v?)
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
11
|
hauki
|
490
|
600
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
12
|
hauki
|
580
|
800
|
-
|
särki
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
13
|
hauki
|
580
|
900
|
naaras?
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
14
|
hauki
|
560
|
800
|
koiras
|
särkikalaa
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
15
|
hauki
|
520
|
700
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
16
|
hauki
|
540
|
800
|
koiras
|
särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
17
|
hauki
|
610
|
1000
|
naaras
|
särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
18
|
hauki
|
550
|
900
|
naaras
|
ahven, särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
19
|
hauki
|
590
|
1100
|
naaras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
20
|
hauki
|
470?
|
900?
|
koiras
|
ei tunnistettavissa
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
21
|
hauki
|
310
|
150
|
koiras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
22
|
hauki
|
420
|
500
|
koiras
|
särki
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
23
|
hauki
|
430
|
550
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
24
|
hauki
|
400
|
400
|
koiras
|
särkikalaa
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
25
|
hauki
|
340
|
200
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
26
|
hauki
|
320
|
100
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
27
|
hauki
|
470
|
500
|
koiras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
28
|
hauki
|
550
|
860
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
29
|
hauki
|
560
|
1100
|
-
|
JL (1-v/2-v?)
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
30
|
hauki
|
430
|
580
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
31
|
hauki
|
430
|
480
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
32
|
hauki
|
480
|
620
|
koiras
|
2 särkeä
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
33
|
hauki
|
670
|
2500
|
naaras
|
3-v JL
|
Kuusamonkosken niska
|
4.6.2016
|
34
|
hauki
|
610
|
1500
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken niska
|
4.6.2016
|
35
|
hauki
|
450
|
600
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
36
|
hauki
|
410
|
500
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
37
|
hauki
|
420
|
500
|
koiras
|
joku kala
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
38
|
hauki
|
340
|
300
|
-
|
särki?
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
39
|
ahven
|
260
|
200
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
40
|
ahven
|
250
|
200
|
-
|
joku kala
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
41
|
ahven
|
220
|
120
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
42
|
ahven
|
200
|
100
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
43
|
ahven
|
280
|
200
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
44
|
ahven
|
320
|
300
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
45
|
ahven
|
250
|
-
|
-
|
-
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
46
|
ahven
|
300
|
340
|
-
|
-
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
47
|
ahven
|
300
|
380
|
-
|
JL (1-v/2-v?)
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
48
|
kuha
|
530
|
1240
|
koiras
|
-
|
Tiaisenkoski-Hanhilahti
|
4.6.2016
|
49
|
kuha
|
700
|
3220
|
naaras
|
-
|
Tiaisenkoski-Hanhilahti
|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






