"Havaittiin, että avovedellä pilkkiminen oli ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa kuin jäältäonkiminen, se kun tarjosi enemmän ja vapaampia kokeilumahdollisuuksia jo senkin takia, että silloin vapauduttiin vaivalloisesta ja voimia kysyvästä reikien tekemisestä jäähän. Ja seurauksena on ollut, että monilla järvillä on meilkein kokonaan luovuttu vanhoista onkitavoista, madon, elävän täyn, kravunlihan yms. käyttämisestä, ja sen sijaan näkee niiden selkäluodoilla aamuin illoin pilkkionkijoita, pilkittäjiä, nykyttäjiä, lesnan naputtajia, juksumiehiä ja miksi heitä milläkin paikkakunnalla nimetäänkin.”
(Kalamiehen käsikirja; Erkki Levanto - Yrjö Ylänne, Otava, Helsinki1948)

1.7.2016

Hauen predaatiota selvittämässä


Mahtava Pyhä Pamilo pauhasi Enon ja Ilomantsin rajamailla vuosikymmeniä sitten. Se oli yksi Suomen näyttävimmistä koskista, jota tultiin katsomaan kaukaakin. Nyt uoman pohjalla virtaa vesi, mutta virtaus on kaukana vapaan Pamilo kuohuista. Ennen padon rakentamista virtaama oli 70 m3/s ja padon myötä virtaamaksi jäi 2 m3/s. Kallion jäljistä voi vielä kuvitella virran voiman, kun vesi on syönyt vahvaa kalliota metrejä vedenpintaa ylempää. Kosken alueella on jäänyt kuiville hiidenkirnuja,  jotka myös kertovat veden voimasta. Hieman ylempänä on alueen suurin hiidenkirnu, Kuusamonpyörre, joka on edelleen vedenpeitossa. Sen halkaisija on 65 metriä ja syvyyttä 17 metriä.

Ala-Koitajoki on suomen vanhin joki. Se on syntynyt yli 10 000 vuotta sitten, kun Koitereen jääjärvi puhkaisi uoman itämereen Tuolta asti joen ovat asuttaneet muun muassa lohet. Eikö tässä olisi jo riittävästi perusteita palauttaa joki luonnontilaan, että suomen vanhin joki saisi virrata niin kuin se on vuosituhannet virrannut?


Pamilo nykyisessä virtauksessaan. Luonnonvirtaus on ollut yli 10 kertainen.




Tämä koski, niin kuin sadat muutkin kosket suomessa, on raiskattu. Ja millä hinnalla! Koskien tuhoamisella on ollut järkyttävä vaikutus alueen ekosysteemiin. Pamilon ja Pielisjoen tuhoaminen on ollut miltei kuolinisku saimaan järvilohelle. Nyt laji on vielä toistaiseksi hengissä keinohengityksen avulla.

Muutamavuosi takaperin Pamilon kohdalla virtasi (2m3/s/)  nykyistäkin vähemmän. Vuosien kädenvääntö päättyi oikeuden voittoon. Voimalaitoksen tuli lisätä virtausta jokeen. Virtaus on edelleen kaukana luontaisesta, nykyisin kesäisin  6 m3/s,  mutta se on mahdollistanut lohien kutemisen koskissa. Onko virtaama riittävä koko lohen lisääntymisen kannalta, johon liittyy vaelluksen onnistuminen, kilpailijoiden elinolosuhteet verrattuna luontaiseen tilaan jne, jää nähtäväksi. Varmaa on vain, että tilanne olisi luonnollisessa virtaamassa paras.

Ihmisen muuttama virtaama joessa on heikentänyt lohikalojen elinolosuhteita ja parantanut muiden petokalojen kantoja. Luonnontilaisessa joessa pedot ja vaelluskalat ovat tuhansien vuosien kuluessa tottuneet elämään rintarinnan. Jopa niin että ne ovat olleet hyödyksi toisilleen. Mutta ihmisen toimesta tapahtuneet virtaaman muutokset ovat muuttaneet kalalajien voimasuhteita ja koko ekosysteemiä. Esimerkiksi hauen elinolosuhteet joessa on mitä ilmeisemmin parantuneet, kun virtaama on heikentynyt 70 kuutiosta 6 kuutioon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti myös sitä, että lohenpoikaset pyörivät haukien kansoittamissa suvannoissa pidempään, etsiessään tietään alavirtaan. Luonnollisestikin tämä lisää lohenpoikasten kuolleisuutta. Istutusten myötä jokeen on tuotu myös uusi vihollinen lohenpoikasille, kun ihminen on istuttanut sinne kuhan.

Että luontainen lisääntyminen joessa voidaan tulevaisuudessa varmistaa, on lohelle taattava esteetön nousu Alakoitajoelle saakka. Tämä tarkoittaa kalateiden rakentamista Pielisjoen patoihin tai patojen purkamista. Toivottavasti vielä eläessäni, tai edes lapseni saa nähdä sen päivän, kun lohi nousee esteettä Pielisjoen latvoille ja hyppää vapaassa Pamilonkoskessa!

Kävimme ensimmäisen kerran kalastamassa Ala-Koitajoen petokaloja alkukesästä 2015 ja toisen täsmä iskun teimme kesäkuussa 2016. Joki on viehekalastukselta rauhoitettu, mutta pyytämämme kalat menivät tutkimuskäyttöön ja luvat kalastukseen olivat näin ollen kunnossa. Alla raportti, mitä tutkimuksista saatiin selille.


Pyydettyjen petojen joukossa oli myös pari kuhaa. Tässä reilu 3 kg

Normaalipyynnissä pienempikin määrä riittäisi. Kalat ei menneet kuitenkaan hukkaan vaan kaikki otettiin ruokakaloiksi.

Kalojen tietojen kirjaaminen menossa.

Iltapalaksi paisteltiin haukea ja ahventa.







Alla pyynnistä tehty raportti:



Petokalojen pyyntitutkimus Ala-Koitajoki 4.-5.6.2016


Ville Luolamo, Luke

 

Ala-Koitajoella toteutettiin viimevuotiseen tapaan petokalojen pyyntitalkoot 4.-5.6.2016, jossa koekalastettiin haukea, kuhaa ja ahventa vapavälinein. Tapahtumaan osallistui 9 vapaaehtoista kalastajaa, joista Lesnan Naputtajat ry:n jäseniä oli kuusi. Saaduilta petokaloilta kerättiin seuraavat tiedot: pituus, paino, sukupuoli, pyyntipaikka ja tutkittiin niiden syönnökset. Kaikki kalat saatiin ensimmäisenä päivänä, toisena päivänä ei enää kalastettu.

Tutkimus liittyy järvilohen luonnonkierron palauttamista edistävään hankkeeseen. Hankkeen yhtenä teemana on selvittää petokalojen vaikutusta järvilohen vaelluspoikasten suureen hävikkiin jokiosuudella Hiiskoski-Siikakoski.

Saaliiksi tuli yhteensä 49 petokalaa: haukia 38 kpl, ahvenia 9 kpl ja kuhia 2 kpl (Taulukko 1). Kalaravintoa löytyi 22 petokalan vatsasta ja kuusi oli syönyt järvilohen poikasen. Toisin sanonen 45 %:lla petokaloista oli mahassa kalaravintoa, joista 27 % oli syönyt lohikalan. Suurimman hauen (860 mm/4500 g) mahasta löytyi kolmivuotias PIT-merkitty järvilohen poikanen. Tämä järvilohi (320 mm/ 343 g) oli standardikasvatettu Hiiskoskeen 17.5.2016 istutettu kala, joka oli jäänyt hauen saaliiksi Pamilonkosken alla.

Huomioitavaa oli myös että yhden ahvenen (300 mm/380 g) suusta löytyi juuri syöty järvilohen poikanen. Tämä kala otti siitä huolimatta vieheeseen.

Valtaosa kaloista saatiin joen alaosasta, Pamilonkosken alta ja Saunavirrasta Siikakosken sillan alapuolelta.

 

Taulukko 1. Koekalastuksen saalistiedot.

Pvm
kalanro
laji
pituus mm
paino g
sukupuoli
vatsan sisältö
pyyntipaikka
4.6.2016
1
hauki
860
4500
naaras
3-v JL PIT 240343
Pamilon suvanto
4.6.2016
2
hauki
800
3200
naaras
-
Saunavirta
4.6.2016
3
hauki
670
2200
koiras
useita särkiä
Saunavirta
4.6.2016
4
hauki
600
1350
naaras
särkikalaa
Saunavirta
4.6.2016
5
hauki
670
1800
naaras
särkeä
Pamilon suvanto
4.6.2016
6
hauki
530
900
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
7
hauki
670
2200
koiras
JL (1-v/2-v?)
Pamilon suvanto
4.6.2016
8
hauki
640
1400
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
9
hauki
500
800
koiras
särkeä
Pamilon suvanto
4.6.2016
10
hauki
610
1500
naaras
JL (1-v/2-v?)
Saunavirta
4.6.2016
11
hauki
490
600
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
12
hauki
580
800
-
särki
Saunavirta
4.6.2016
13
hauki
580
900
naaras?
-
Saunavirta
4.6.2016
14
hauki
560
800
koiras
särkikalaa
Saunavirta
4.6.2016
15
hauki
520
700
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
16
hauki
540
800
koiras
särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
17
hauki
610
1000
naaras
särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
18
hauki
550
900
naaras
ahven, särki
Pamilon suvanto
4.6.2016
19
hauki
590
1100
naaras
-
Saunavirta
4.6.2016
20
hauki
470?
900?
koiras
ei tunnistettavissa
Pamilon suvanto
4.6.2016
21
hauki
310
150
koiras
-
Saunavirta
4.6.2016
22
hauki
420
500
koiras
särki
Saunavirta
4.6.2016
23
hauki
430
550
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
24
hauki
400
400
koiras
särkikalaa
Pamilon suvanto
4.6.2016
25
hauki
340
200
naaras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
26
hauki
320
100
koiras
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
27
hauki
470
500
koiras
-
Saunavirta
4.6.2016
28
hauki
550
860
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
29
hauki
560
1100
-
JL (1-v/2-v?)
Hanhilahti
4.6.2016
30
hauki
430
580
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
31
hauki
430
480
koiras
-
Hanhilahti
4.6.2016
32
hauki
480
620
koiras
2 särkeä
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
33
hauki
670
2500
naaras
3-v JL
Kuusamonkosken niska
4.6.2016
34
hauki
610
1500
naaras
-
Kuusamonkosken niska
4.6.2016
35
hauki
450
600
naaras
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
36
hauki
410
500
naaras
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
37
hauki
420
500
koiras
joku kala
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
38
hauki
340
300
-
särki?
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
39
ahven
260
200
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
40
ahven
250
200
-
joku kala
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
41
ahven
220
120
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
42
ahven
200
100
-
-
Kuusamonkosken yläp. suvanto
4.6.2016
43
ahven
280
200
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
44
ahven
320
300
-
-
Pamilon suvanto
4.6.2016
45
ahven
250
-
-
-
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
46
ahven
300
340
-
-
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
47
ahven
300
380
-
JL (1-v/2-v?)
Tiaisenkoski laavu
4.6.2016
48
kuha
530
1240
koiras
-
Tiaisenkoski-Hanhilahti
4.6.2016
49
kuha
700
3220
naaras
-
Tiaisenkoski-Hanhilahti