Mahtava Pyhä Pamilo pauhasi Enon ja Ilomantsin rajamailla vuosikymmeniä sitten. Se oli yksi Suomen näyttävimmistä koskista, jota tultiin katsomaan kaukaakin. Nyt uoman pohjalla virtaa vesi, mutta virtaus on kaukana vapaan Pamilo kuohuista. Ennen padon rakentamista virtaama oli 70 m3/s ja padon myötä virtaamaksi jäi 2 m3/s. Kallion jäljistä voi vielä kuvitella virran voiman, kun vesi on syönyt vahvaa kalliota metrejä vedenpintaa ylempää. Kosken alueella on jäänyt kuiville hiidenkirnuja, jotka myös kertovat veden voimasta. Hieman ylempänä on alueen suurin hiidenkirnu, Kuusamonpyörre, joka on edelleen vedenpeitossa. Sen halkaisija on 65 metriä ja syvyyttä 17 metriä.
Ala-Koitajoki on suomen vanhin joki. Se on syntynyt yli 10 000 vuotta sitten, kun Koitereen jääjärvi puhkaisi uoman itämereen Tuolta asti joen ovat asuttaneet muun muassa lohet. Eikö tässä olisi jo riittävästi perusteita palauttaa joki luonnontilaan, että suomen vanhin joki saisi virrata niin kuin se on vuosituhannet virrannut?
Pamilo nykyisessä virtauksessaan. Luonnonvirtaus on ollut yli 10 kertainen.
Tämä koski, niin kuin sadat muutkin kosket suomessa, on raiskattu. Ja millä hinnalla! Koskien tuhoamisella on ollut järkyttävä vaikutus alueen ekosysteemiin. Pamilon ja Pielisjoen tuhoaminen on ollut miltei kuolinisku saimaan järvilohelle. Nyt laji on vielä toistaiseksi hengissä keinohengityksen avulla.
Muutamavuosi takaperin Pamilon kohdalla virtasi (2m3/s/) nykyistäkin vähemmän. Vuosien kädenvääntö päättyi oikeuden voittoon. Voimalaitoksen tuli lisätä virtausta jokeen. Virtaus on edelleen kaukana luontaisesta, nykyisin kesäisin 6 m3/s, mutta se on mahdollistanut lohien kutemisen koskissa. Onko virtaama riittävä koko lohen lisääntymisen kannalta, johon liittyy vaelluksen onnistuminen, kilpailijoiden elinolosuhteet verrattuna luontaiseen tilaan jne, jää nähtäväksi. Varmaa on vain, että tilanne olisi luonnollisessa virtaamassa paras.
Ihmisen muuttama virtaama joessa on heikentänyt lohikalojen elinolosuhteita ja parantanut muiden petokalojen kantoja. Luonnontilaisessa joessa pedot ja vaelluskalat ovat tuhansien vuosien kuluessa tottuneet elämään rintarinnan. Jopa niin että ne ovat olleet hyödyksi toisilleen. Mutta ihmisen toimesta tapahtuneet virtaaman muutokset ovat muuttaneet kalalajien voimasuhteita ja koko ekosysteemiä. Esimerkiksi hauen elinolosuhteet joessa on mitä ilmeisemmin parantuneet, kun virtaama on heikentynyt 70 kuutiosta 6 kuutioon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti myös sitä, että lohenpoikaset pyörivät haukien kansoittamissa suvannoissa pidempään, etsiessään tietään alavirtaan. Luonnollisestikin tämä lisää lohenpoikasten kuolleisuutta. Istutusten myötä jokeen on tuotu myös uusi vihollinen lohenpoikasille, kun ihminen on istuttanut sinne kuhan.
Että luontainen lisääntyminen joessa voidaan tulevaisuudessa varmistaa, on lohelle taattava esteetön nousu Alakoitajoelle saakka. Tämä tarkoittaa kalateiden rakentamista Pielisjoen patoihin tai patojen purkamista. Toivottavasti vielä eläessäni, tai edes lapseni saa nähdä sen päivän, kun lohi nousee esteettä Pielisjoen latvoille ja hyppää vapaassa Pamilonkoskessa!
Kävimme ensimmäisen kerran kalastamassa Ala-Koitajoen petokaloja alkukesästä 2015 ja toisen täsmä iskun teimme kesäkuussa 2016. Joki on viehekalastukselta rauhoitettu, mutta pyytämämme kalat menivät tutkimuskäyttöön ja luvat kalastukseen olivat näin ollen kunnossa. Alla raportti, mitä tutkimuksista saatiin selille.
Pyydettyjen petojen joukossa oli myös pari kuhaa. Tässä reilu 3 kg |
Normaalipyynnissä pienempikin määrä riittäisi. Kalat ei menneet kuitenkaan hukkaan vaan kaikki otettiin ruokakaloiksi. |
Kalojen tietojen kirjaaminen menossa. |
Iltapalaksi paisteltiin haukea ja ahventa. |
Alla pyynnistä tehty raportti:
Petokalojen pyyntitutkimus Ala-Koitajoki 4.-5.6.2016
Ville Luolamo, Luke
Ala-Koitajoella toteutettiin viimevuotiseen tapaan petokalojen
pyyntitalkoot 4.-5.6.2016, jossa koekalastettiin haukea, kuhaa ja ahventa vapavälinein.
Tapahtumaan osallistui 9 vapaaehtoista kalastajaa, joista Lesnan Naputtajat
ry:n jäseniä oli kuusi. Saaduilta petokaloilta kerättiin seuraavat tiedot:
pituus, paino, sukupuoli, pyyntipaikka ja tutkittiin niiden syönnökset. Kaikki
kalat saatiin ensimmäisenä päivänä, toisena päivänä ei enää kalastettu.
Tutkimus liittyy järvilohen luonnonkierron palauttamista
edistävään hankkeeseen. Hankkeen yhtenä teemana on selvittää petokalojen
vaikutusta järvilohen vaelluspoikasten suureen hävikkiin jokiosuudella Hiiskoski-Siikakoski.
Saaliiksi tuli yhteensä 49 petokalaa: haukia 38 kpl, ahvenia
9 kpl ja kuhia 2 kpl (Taulukko 1). Kalaravintoa löytyi 22 petokalan vatsasta ja
kuusi oli syönyt järvilohen poikasen. Toisin sanonen 45 %:lla petokaloista oli
mahassa kalaravintoa, joista 27 % oli syönyt lohikalan. Suurimman hauen (860
mm/4500 g) mahasta löytyi kolmivuotias PIT-merkitty järvilohen poikanen. Tämä järvilohi
(320 mm/ 343 g) oli standardikasvatettu Hiiskoskeen 17.5.2016 istutettu kala,
joka oli jäänyt hauen saaliiksi Pamilonkosken alla.
Huomioitavaa oli myös että yhden ahvenen (300 mm/380 g)
suusta löytyi juuri syöty järvilohen poikanen. Tämä kala otti siitä huolimatta
vieheeseen.
Valtaosa kaloista saatiin joen alaosasta, Pamilonkosken alta
ja Saunavirrasta Siikakosken sillan alapuolelta.
Taulukko 1. Koekalastuksen
saalistiedot.
Pvm
|
kalanro
|
laji
|
pituus mm
|
paino g
|
sukupuoli
|
vatsan sisältö
|
pyyntipaikka
|
4.6.2016
|
1
|
hauki
|
860
|
4500
|
naaras
|
3-v JL PIT
240343
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
2
|
hauki
|
800
|
3200
|
naaras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
3
|
hauki
|
670
|
2200
|
koiras
|
useita särkiä
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
4
|
hauki
|
600
|
1350
|
naaras
|
särkikalaa
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
5
|
hauki
|
670
|
1800
|
naaras
|
särkeä
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
6
|
hauki
|
530
|
900
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
7
|
hauki
|
670
|
2200
|
koiras
|
JL (1-v/2-v?)
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
8
|
hauki
|
640
|
1400
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
9
|
hauki
|
500
|
800
|
koiras
|
särkeä
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
10
|
hauki
|
610
|
1500
|
naaras
|
JL (1-v/2-v?)
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
11
|
hauki
|
490
|
600
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
12
|
hauki
|
580
|
800
|
-
|
särki
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
13
|
hauki
|
580
|
900
|
naaras?
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
14
|
hauki
|
560
|
800
|
koiras
|
särkikalaa
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
15
|
hauki
|
520
|
700
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
16
|
hauki
|
540
|
800
|
koiras
|
särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
17
|
hauki
|
610
|
1000
|
naaras
|
särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
18
|
hauki
|
550
|
900
|
naaras
|
ahven, särki
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
19
|
hauki
|
590
|
1100
|
naaras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
20
|
hauki
|
470?
|
900?
|
koiras
|
ei tunnistettavissa
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
21
|
hauki
|
310
|
150
|
koiras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
22
|
hauki
|
420
|
500
|
koiras
|
särki
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
23
|
hauki
|
430
|
550
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
24
|
hauki
|
400
|
400
|
koiras
|
särkikalaa
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
25
|
hauki
|
340
|
200
|
naaras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
26
|
hauki
|
320
|
100
|
koiras
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
27
|
hauki
|
470
|
500
|
koiras
|
-
|
Saunavirta
|
4.6.2016
|
28
|
hauki
|
550
|
860
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
29
|
hauki
|
560
|
1100
|
-
|
JL (1-v/2-v?)
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
30
|
hauki
|
430
|
580
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
31
|
hauki
|
430
|
480
|
koiras
|
-
|
Hanhilahti
|
4.6.2016
|
32
|
hauki
|
480
|
620
|
koiras
|
2 särkeä
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
33
|
hauki
|
670
|
2500
|
naaras
|
3-v JL
|
Kuusamonkosken niska
|
4.6.2016
|
34
|
hauki
|
610
|
1500
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken niska
|
4.6.2016
|
35
|
hauki
|
450
|
600
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
36
|
hauki
|
410
|
500
|
naaras
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
37
|
hauki
|
420
|
500
|
koiras
|
joku kala
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
38
|
hauki
|
340
|
300
|
-
|
särki?
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
39
|
ahven
|
260
|
200
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
40
|
ahven
|
250
|
200
|
-
|
joku kala
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
41
|
ahven
|
220
|
120
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
42
|
ahven
|
200
|
100
|
-
|
-
|
Kuusamonkosken yläp. suvanto
|
4.6.2016
|
43
|
ahven
|
280
|
200
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
44
|
ahven
|
320
|
300
|
-
|
-
|
Pamilon suvanto
|
4.6.2016
|
45
|
ahven
|
250
|
-
|
-
|
-
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
46
|
ahven
|
300
|
340
|
-
|
-
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
47
|
ahven
|
300
|
380
|
-
|
JL (1-v/2-v?)
|
Tiaisenkoski laavu
|
4.6.2016
|
48
|
kuha
|
530
|
1240
|
koiras
|
-
|
Tiaisenkoski-Hanhilahti
|
4.6.2016
|
49
|
kuha
|
700
|
3220
|
naaras
|
-
|
Tiaisenkoski-Hanhilahti
|