Hulinaa Huttulammella

Sää hemmotteli ja kaikki pääsivät lammen jäälle iästä ja liikuntarajoitteista riippumatta.

Lesnan Naputtajat järjesti yhdessä Paiholan vastaanottokeskuksen kanssa pilkkipäivän Huttulammella 30.3.2017. Tapahtumaan saapui väkeä enemmän kuin koskaan Naputtajien pilkkitapahtumaan. Osallistujia oli 51, joista Suomalaisia 11 ja vokin asukkaita 40. Mukana oli aikuisia, miehiä ja naisia sekä lapsia, tyttöjä ja poikia. Pienimmät taaperot eivät itse pilkkimiseen osallistuneet vaan tyytyivät nauttimaan aurinkoisesta kevätpäivästä muuta puuhaten.

Kodalla ja tulilla riitti pitkin kisaa myös istujia

Vuonna 2016 vastaava kilpailu käytiin yhdessä Lesnan Naputtajien pilkkiosakilpailun yhteydessä. Onneksi samoin  ei tehty tällä kertaa. Etelän pilkkijät ovat selvästi harjaantuneet talvikalastukseen vuoden aikana. Nyt he  vetivät kalaa jäälle sellaiseen tahtiin, että siinä olisi moni paikallinen pilikkimies jo laittanut omat kalavälineensä myyntiin. (Tämän uskallan tässä luottamuksella kertoa, koska ei tätä blogia kukaan lue muut kuin jäsenet).

Ennen punnitusta väki alkoi kerääntyä syömään.

Alla kilpailun top-8

Muhammed      1018 g

Timo                 793 g

Imad                  354 g

Jouni                  294 g

Mustafa             292 g

Ali                     254 g

Omar                 124 g

Jenni                  10 g

Osa pilkkijöistä ei nähnyt tarpeelliseksi tulla punnitsemaan kalojaan kilpailuajan puitteissa vaan viettivät mieluummin kaiken mahdollisen ajan pilkillä. Lisäksi voittajan saalis oli niin musertava, etteivät kaikki punnitusalueelle saapuneet  halunneet punnita pienempiä saaliitaan.

Mestareina palkittiin Muhammed, jonka saaliista on helppo päätellä, että aikaa pilkillä on kuluneena talvena vietetty. Nuorten sarjan voitti Imad (12 v) komealla liki 300 gramman ahven saaliillaan.




Evästä, rantakalaa, linssi-currykeittoa, leipiä, piirakoita

Paikallisia talkoolaisia päivään osallistui myös kivasti, yhteensä 10 hlö. Pilkkitapahtuman ohessa syötiin tulilla rantakalaa, linssikeittoa, sekä irakilaista leipää. Naputtajien poistuessa paikalta muu pilkkiväki jäi potkimaan palloa sekä  laskemaan pulkilla harjuilta Huttulammen jäälle .





Osa pilikkiporukasta

Kiitokset kaikille osallistuneille kivasta päivästä!

Pilkkikauden päätökseen toivotaan nuoria osallistujia mukaan

Lesnan Naputtajien pilikki cup lähenee päätöstään.. Päätöskisa mitellään Joensuussa Koivuniemessä 8.4. klo 13-19:00. Toivomme seuran jäsenten tulevan paikanpäälle sankoin joukoin kamppailemaan viimeisistä cup pisteistä. Lisäksi kutsumme tapahtumaan pilkkimisestä ja kalastusseurasta kiinnostuneet lapset huoltajineen sekä nuoret ( alle 18v) tutustumaan pilkkicuppiin ja vähän seuraan muutenkin.  Ensimmäistä kertaa pilkkicuppiin osallistuvat eivät enää taistele cupin voitosta, mutta tapahtumassa jaetaan palkinnot myös osakilpailun parhaille. Tähän lähtevät ensikertalaisetkin samalta viivalta muiden kisaajien  kanssa.
Painossa suurimman saaliin saanut pilkkijä voittaa osakilpailun. Lisäksi palkitaan joukko parhaita lapsia ja nuoria (alle 15v). Kilpailu on maksuton. Kilpailun aikana tarjolla makkaraa ja kisan jälkeen ruokailu jossa tarjolla mm ahvensoppaa. Ruokia nauttivilta aikuisilta otamme pienen 5 € korvauksen, lapset ja nuoret saa syödä Naputtajien piikkiin.

Palkintopöytää noin viiden vuoden takaa. Nyt palkintopöytä on isompi.

Kilpailu on suhteellisen pitkä. Se ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla seuraan tutustumista, koska lähdön jälkeen tapaamme seuraavan kerran kuuden tunnin kuluttua. Mutta leppoisassa kevätkelissä omatoiminen pilkkiminen vie kyllä mukanaan ja pilkkimisen lomassa voi nuotiopaikalla käydä omatoimisesti välillä makkaranpaistossa. Paikanpäälle voi tulla myös vaikkapa klo 14 tai 15. Tärkeintä että ilmoittaudutte etukäteen tapahtumaan, jotta osaamme varata riittävästi evästä.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse:
naputtajat@gmail.com
Kilpailussa ratkeaa myös cup voitto. Päätöskisassa tarjolla tuplapisteet, eli sijoitukset voivat hyvinkin vielä muuttua myös kärjen osalta. Alla tämänhetkinen cup tilanne:

	Cup Tilanne
	Nimi	AIMO	PAKKAS	LAINA	NAIS	UKON	TERTTU	LAJIPST	YHT
1.	Matti	20	7	18	14	0	0	4	63
2.	Ville I	10	10	20	7	0	0	5	52
3.	Jouni V	0	7	0	20	20	0	4	51
4.	Pyry	16	20	0	0	0	0	2	38
5.	Jukka P	14	12	0	0	0	0	2	28
6.	Kyösti	12	0	0	10	0	0	3	25
7.	Joonas	0	5	16	0	0	0	2	23
8.	Jouni H	0	8	0	12	0	0	3	23
9.	Teuvo	0	0	0	18	0	0	1	19
10.	Asko	0	18	0	0	0	0	1	19
11.	Tommi	18	0	0	0	0	0	1	19
12.	Kaino	0	0	0	16	0	0	3	19
13.	Mika	0	16	0	0	0	0	1	17
14.	Yusuf	0	14	0	1	0	0	1	16
16.	Miska	0	0	0	9	0	0	3	12
15.	Miikka	0	10	0	0	0	0	1	11
17.	Jukka S	9	0	0	0	0	0	1	10
19.	Maija	0	0	0	8	0	0	2	10
20.	Aisha	0	4	0	4	0	0	2	10
21.	Seppo	0	0	0	5	0	0	2	7
22.	Simo	0	0	0	6	0	0	1	7
24.	Aaro	0	0	0	2	0	0	3	5
23.	Iiro	0	0	0	3	0	0	1	4
25.	Sini	0	0	0	0	0	0	2	2
26.	Henri	0	0	0	0	0	0	0	0

Ukon iltapilkki Riihilammella.

Iltapilkki käytiin tällä kertaa Liperissä Riihilammella. Kilpailukalana oli ainoastaan hauki ja cupin pisteet oli normaalisti jaossa. Ilma ei tällä kertaa suosinut pilkkijöitä, vaan räntää satoi hauen kokoisin hattaroin ja pilkkijät kastuivat pahemman kerran. Eikä se tuulikaan hellittänyt, vaan ilmoitti kylmyydestään koko kisan ajan. 

Reikiä pilkittiin useita kymmeniä ja ei vaan haukia kopsutellut tasureita, eikä lätkiä. Ainut kalakontakti oli Matilla, kun kisaa oli kulunut jo kolme tuntia. Tosin sekin jäi vaan tärpiksi. Kuinka ollakkaan, kun kisa läheni loppuaan vetäisi Jouni noin 10 minuuttia ennen ajan päättymistä kiloisen hauen malliksi jäälle. Jouni oli jo pakannut vavat ahkioon, mutta Matin innoittamana kokeili vielä siltä maagiselta "viimeiseltä reiältä". Kaikki muut sitä kalaa sitten ihmeteltiin, jotta tunnistettaisiin jos omalle kohalle sattuisi. Siitäpä sitten joudettiinkin makkaran paistoon ja kalan punnitukseen. Jounin hauki painoi 1070g, joten isoin kala säilyy edelleen Matilla. 

Tulokset:

Jouni - 1070g - 20p.

Asko, Matti, Yusuf, Aisha ja Juki - 0p.

Cup-tilanne top 5:

1. Matti 63p.

2. Ville I 52p.

3. Jouni V. 51p.

4. Pyry 38p.

5. Jukka P 28p.

Cup-tilanne kiristyy ja viimeinen kilpailu sitten Koivuniemessä!

Naputtajien kesäreissu varattavissa!

Viimeinkin saatiin Lesnan Naputtajien kesäreissun varaukset tehtyä. Tällä kertaa kesäreissulla ei ole yhteiskuljetuksia reissun myöhäisestä julkaisuajankohdasta johtuen. Emme halunneet ottaa riskiä siitä, saammeko riittävän isoa porukkaa kasaan, että linja-autoa kannattaa varata. Eli paikanpäälle mennään omilla autoilla, kimppakyytejä suosien. Tällaisessa järjestelyssä on omat hyvätkin puolensa. Reissussa voi liikkua kukin autokunta omaan tahtiin ja mahdollistaahan autot pienempien ryhmien siirtymiset paikanpäällä. Mutta ennen kaikkea reissusta tuli nyt todella edullinen!
Normaalikulutuksen omaavalla henkilöautolla bensakulut ovat 3 hlö seurueella noin 50 euroa / hlö, kaasujalan painosta riippuen.


Kohteena tänä vuonna on jo parista aiemmastakin reissusta tullut Vuoggatjålme sekä menomatkalle sijoittuvat jokikohteet Arvidsjaurissa. Reissuun suositellaan lähdettäväksi 8.7.2017, jolloin ainakin matkan järjestäjät suuntaavat ensimmäisille kalapaikoille. Ensimmäinen yö ollaan joenvarressa teltoissa ja aamulla jatketaan Vuoggatjålmeen. Omilla autoilla liikkuminen antaa tässä kohdassa kuitenkin liikkumavaraa. Jos joku autokunta haluaa, voi se tulla omaan tahtiin suoraan 9.7. Vuoggatjålmeen. Matkaa perille  on 1100 km, joten aikaa kannattaa varata riittävästi. Alla mainos reissusta, josta näkyy myös hinnat.




Mainokseen ei kaikki info  mahdu, tarkemmin reissusta tässä blogissa

Arvisjaurin jokikohteet


8.7. telttailijat lähtevät liikenteeseen aamuvarhaisella. Suuntana on Arvidsjaurin pohjoispuolella olevat jokikohteet, joista mieluisa valitaan lähempänä reissua tai vaikka vasta paikanpäällä. Matkaa kohteisiin on noin 900 km. Joet joille suuntaamme ovat Piteälvenin latvavesiä. Piteälven laskee itämereen 400 km alempana ja jokeen nousee myös lohta ja meritaimenta. Joki on padottu yhdellä voimalaitoksen padolla. Pato sijaitsee Älvsbyssä Sikfors nimisessä koskessa, mutta ruotsalaisen tavan mukaan padossa on portaat. Ja netistä selaamalla löytyy kuvaa kuinka lohet myös nousevat portaista ylös.


Eli patojenpuolesta niin lohella kuin meritaimenellakin on mahdollisuudet nousta ylös. Nouseeko nämä vaelluskalat sinne asti missä me kalastelemme, sitä en osaa sanoa. Menemme sinne lähinnä maineikkaiden suurharjus ja taimenten takia, mutta jos sieltä lohi löytyy niin ei pahastuta.


Blogin loppuun kasaan linkkejä. Sieltä löytyy mm maastokarttalinkki, josta voitte jutun perusteella etsiä kohteita. Koko blogia päivitän epäsäännöllisesti ennen reissua.


Seuraavaksi hieman kohteista.


TROLLFORSEN
Trollforsenin kosket ovat itse itse Piteälvenissä. Näyttävän näköiset kosket, joissa koskipinta-alaa on  todella paljon. Jokea halkoo kosken kohdalla saaristo, josta johtuen jokiuomia on Trollforsenin kohdalla enimmillään 6 vierekkäin. Pituutta koskialueella on noin 5 kilometriä. Jos Piteälvin ylittävältä sillalta koskialueen pituutta katsoo, on sitä Trolforsenin toiseen päähän kävellessä toistakymmentä kilometriä. Koko alue ei ole ns Trolforsenia ja väliin pätkiä kosketontakin kohtaa. Mutta  yksi on varmaa, koskea tässä riittää.


Kartasta kohteen löydät kun seuraat Arvisjaurista tietä pohjoiseen, Moskoselin kylälle ja siitä edelleen tietä pohjoiseen kunnes tie ylittää Piteälvenin. Piteälveninn sillalta jokea ylöspäin löytyy Trollforsen.


Trollforsen on perhokalastuskohde, eli uistinmiehille paikasta ei ole iloa. Siitä en ole varma, onko Trollforsenia ympäröivissä koskissa uistin sallittu. Selvitän tätä kun ehdin ja päivitän tiedon tähän blogiin.


Kalastajia täällä on välillä paljon. Mutta kyllä sekaan sopii. Majapaikkaa ihan lähellä ei ole. Kuvista päätellen kalastajia yöpyy alueella teltoissa ja matkailuautoissa.


BENBRYTEFORSEN
Benbryteforsen on Piteälvenissä sijaitseva koski noin 25 km Trollforsenilta alaspäin. Kosken molemmin puolin menee pikkutiet, joten koski on hyvin saavutettavissa. Kosken pituus on pari kilometriä. Nettitietojen mukaan siellä olisi hyvä leiripaikka. Onko sitten kuinka varattu, sen saa selville vain käymällä paikanpäällä. Paikkaa kehuvat perhokalastajien keskusteluryhmässä ison harrin paikaksi.






VARJISÅNÄLVEN
Varjis on Piteälvenin sivujoki. Se laskee Piteälveniin Vidselissä, Piteälvenin suurimman kosken Storforsenin alapuolella. Jos minä olisin vaelluskala, niin en lähtisi yrittämään mahtavaa Storforsenia ylös, vaan suuntaisin Varjikseen.


Varjiksessa on takuulla paljon kalastuspaikkoja, koskiosuuksia joessa on todella runsaasti. Joessa on hyvä taimenkanta ja tietysti harjusta löytyy myös. Nettitetojen mukaan tällä joella on erämaamaista tunnelmaa ja kalastajia vähemmän kuin suosituimmilla Piteälvenin kohteilla.


ABMOÄLVEN
Abmo on lyhyt Piteälvenin sivujoki. Se laskee reilun kilometrin Trollforsenin alapuolella olevan rautatiesilla jälkeen Piteäelveniin. Tämä joki saa alkunsa Moskoselet järvestä. Koko joella ei ole pituutta montaa kilometriä, mutta koskea siinä on paljon. Kokien lisäksi siinä on kuulemma myös paljon harjusta. Siis todella paljon.


Moskoselin kylässä olisi tarjolla leirintäalue, mutta koskille sieltä on siirryttävä autolla. Sen verran monta kilometriä matkaa tulee jo tällekin joelle. Joten ehkä on viisaampaa majoittua teltalla joen rantaan.


Luvat
- Trolforseniin oma erityilupa. Täytyy etsiä paljonko se kustantaa ja päivittää tähän blogiin
- Muihin kohteisiin käy Arvidjaurin yleislupa, joka on 70 sek / vrk, eli noin 8 euroa.


Näissä kohteissa yksistään saisi kulumaan helposti viikon tai kaksi. Niin paljon koskikilometrejä on jo kuvaamissani paikoissa. Mutta matkallamme on tarkoitus valita jokin näistä, pystyttää leiri, käydä kalalla ja nauttia tikkukalaa ennen nukkumaan menoa. Valitettavasti vain yksi päivä tätä herkkua tarjolla tällä reissulla.

Päästäänkö ensimmäisenä iltana paistamaan harreja?

VUOGGATJÅLME
Vuoggatjålmen majoituskohteemme on tullut osalle Naputtajia tutuksi jo aikaisempina vuosina. Joihinkin paikka on tehnyt sellaisen vaikutuksen, että tänne on aika-ajoin palattava. Tämä majapaikka sijaitsee noin 600 metrin korkeudessa Vuoggatjålme- järven rannalla. Majoituminen paikanpäällä 6 hlö mökeissä, joissa on keittiö, tv ja suihkut. Mikäli lähtijöitä tulee enemmän kuin mihin varaukset riittävät, voi tarjolla olevat majoitusvaihtoehdot muuttua. Tällöin kysymme matkantiedustelijalta, käykö toisenlainen majoitusvaihtoehto ja hinta.


Leiripaikassa on ravintola, johon saimme ensikosketuksen 2016 syksyn reissullamme. Ravintola on tyylikäs ja korkeatasoinen. Ruokalista koostuu mitä maittavimmista pohjoisen herkuista; rautua, poroja, hirveä, luonnonmarjoja jne. Ravintolan varaan ei kannata kuitenkaan ruokia jättää, sillä kalalla ollessa ravintola saattaa hyvinkin ehtiä mennä kiinni. Myöskään kesänaukioloajoista minulla ei ole mitään tietoa. Lähimpää kauppaan täältä onkin noin 100 km, eli koko reissun eväät kannattaa ostaa menomatkalla.

Majapaikan rannassa kalalla

KALASTUS VUOGGATJÅLMESSA


Mökkikylän alueella olevasta lammesta kalastus on erillisluvalla ja sitä emme suosittele, koska parempaakin on tarjolla. Pienen patikkamatkan päässä on tunturilampia, joissa esiintyy taimenta ja rautua. Täällä ollaan jo sen verran korkealla, ettei harjusta vesistössä esiinny. Myös Vuoggatjålmesta voi saada rannalta kalastamalla saalista. Monelle lähialueen lammelle menee merkityt reitit, eli jos niiltä ei poikkea kauas, niin eksyminen on epätodennäköistä.


Kauemmaksi lähtiessä on syytä varata kartta mukaan ja pidettävä itselle kokoajan selvänä missä kohti karttaa on menossa. Tunturissa menettää äkkiä suunnan tajun, sää voi vaihtua meren läheisyydestä johtuen nopeasti ja samalla voi muuttua myös näkyvyys. Eli liikutaan niin, että tiedetään kokoajan missä mennään. Ja ennen maastoon lähtemistä kerrotaan muille ryhmäläisille minne ollaan menossa.


Henkilömäärästä riippuen vuokraamme yhden päivän ajaksi 1-2 venettä, jotka kuuluvat matkan hintaan. Mikäli veneitä halua käyttää muina päivinä, voivat matkaajat tehdä sitä omakustanteisesti. Veneitä vuokratessa veneestä annetaan panttiraha, jonka saa takaisin mikäli veneen palauttaa ilman näkyviä vaurioita. Jos moottorilla ajaa kiville, on äkkiä pantin verran köyhempi (olikohan pantti 150 e). Huolellisesti liikkumalla voi minimoida vahinko riskin.


Veneistä käsin voi uistella Vuoggatjålmessa. Järvessä on siis taimenta ja isojakin nieriöitä. Järveen laskevalle joelle on vesiteitse matkaa noin 10 km ja suosittelen että veneillä kannattaa käydä joella ensimmäisen kosken alla. Joessa tulee ajaa moottorilla tarkasti, koska siinä on muutamia kiviä ,m kristallinkirkkaasta vedestä kivet näkyvät hyvin.


Joesta löytyy hyviä taimenpaikkoja jo ennen koskea. Ensimmäisen kosken alle saa veneet rantaan nuotiopaikan viereen, jossa voi nautiskella eväitään. Koskien alkupätkällä saa kalastaa uistimella ja perholla, mutta hieman ylempää koskialue muuttuu pelkäksi perhokalastusalueeksi. Ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Ja vielä kalaisakin.


Helikopterilla vuorille
Osalla matkaajista on tavoitteena siirtyä kaukaisemmille tunturivesille helikopterilla. Helikopterin hinta perustuu henkilömäärään ja kilometreihin. Mitä isompi porukka kopteriin lähtee, sen edullisempi kyyti on. Erämaata vuorilla on tiettömillä alueilla kymmenien kilometrien päässä. Lentokyyti on kuitenkin sen verran arvokasta, että sitä tuskin tulee kovin kauaksi lennettyä. Mutta jo 10-20 km vuoristomaastossa helikopterilla säästää voimia itse kalastukseen. Maisemat ja kokemukset huipulla ovat kokemisen arvoisia.


Viimeksi lensimme täällä syksyllä 2016. Tuolloin noin 10-15 km yhteen suuntaan maksoi noin 270 euroa.  Eli jos kuudella matkustajalla lennon ottaa edestakaisin, on hinta 90 e luokkaa / matkustaja. Ja puolta halvempi jos voimat riittävät kävellä toinen suunta takaisin. Reissu on  tänä vuonna niin edullinen, että ehkäpä muutama kalamies innostuu satsaamaan tähänkin elämykseen.

Helikopterilla matka taittuu nopeasti

Tunturipuro

Autolla saavutettavat paikat
Tietyille tunturilammille pääsee parempien kävely yhteyksien päähän autolla. Katsellaan näitä kohteita sitten paikan päällä. Jos joku päivä haluaa kalastella vielä harjuksia, niin autolla voi siirtyä majapaikasta hieman matalemmalle,  lähemmäksi merenpintaa, muutaman kymmenen kilometrin säteelle. Harjuskohteita Arjeplogin kunnan alueella on lukuisia ja  Arjeplog on kuuluisa suurharjuksistaan. Ruotsin 2000-luvun suurin harjuskin on saatu täältä, se painoi 2850 g.


Yksi kohde voi olla Laisälv. Matkaa sinne tulee jo reilu 100 km, vaikka kartasta katsottuna se näyttäisi sijaitsevan lähellä. Päiväretkikohteena tuollainen 100 k m voi kuitenkin olla vielä tavoitettavissa, vaellettavaa joella ei juurikaan enää ole. Laiselvenistä löytyy  harjusta, mutta tälle joelle nousee merestä myös taimen ja lohi. Isojakin on siis mahdollista täältä saada. Osassa kohtaa jokea voi kalastaa Arjeplogin luvalla, osaan tarvitsee erillisluvan. Erillislupaalueita ovat Adolfstörm (ylin ja lähin paikka), Laisvall ja  Björkliden.


Arjeplogissa  kalastamme kunnan kalastuskorttivesillä. Kalastuskortilla saa kalastaa lukuisissa paikoissa, mutta näiden vesien lisäksi Ruotsissa on paljon myös yksityisvesiä. Ne löytyvät alla olevista kalastussääntölinkeistä. Yksityisvesiin pääsee myös kalalle hankkimalla niihin erillisen luvan. Karttoihin on merkitty myös alueet joilla vain perhokalastus on sallittu.

 

• Kalastuslupien hinta  Arjeplogissa on  70 sek / pv ( 8 e), 125 sek 3 vrk (n. 14 e). Lisäksi on viikkolupa mutta meille edullisemmaksi tulee ostaa ensin 3 vrk ja sitten 1 vrk. 
• Arvisjaurissa on Sveaskog lupia sekä yksityislupia. Svea Skog luvan saa ostettua vaikka kännykällä, yksityislupia matkan varrelta. Varmistetaan oikee lupa sitten, kun kohde valittu. 
• Kokonaisuutena Ruotsin kalastusluvat ovat edulliset. Täällä kalastusmatkailun ymmärretään hyödyntävän aluetta muutenkin (majoitukset, palvelut, päivittäistavarat).

 

Päivitän tätä tekstiä kevään mittaan sikäli, kun lisää informoitavaa tulee.
Tähän alle kasaan vielä linkkiluetteloa:
Ruotsin maastokartta:
http://ext-webbgis.lansstyrelsen.se/sverigeslanskarta/?visibleLayerNames=L%C3%A4nsstyrelsens%20kontor&zoomLevel=3&x=742269.375&y=7411315.46875


Arjeblogin kalastussäänöt 2017
http://www.lansstyrelsen.se/Norrbotten/SiteCollectionDocuments/Sv/publikationer/djur%20och%20natur/Fiske/Arjeplog_Fiskekortsbilga_2017_Oversiktsdokument.pdf


Arvidsjaurin kalastuskartta. Osa kohteista näkyy tässä
http://www.arvidsjaur.se/globalassets/uppleva/friluftsliv-och-vandring/fiskekarta.jpg
Sveaskog
http://www.sveaskog.se/jakt-fiske-och-friluftsliv/fiske/kop-sveaskogs-fiskekort/


Prezi esitys reissun ohjelmasta. Toimii älylaitteessa jos siinä Prezi sovellus. Tietokoneella toimii selaimella.
http://prezi.com/suhjowiblblt/?utm_campaign=share&utm_medium=copy


Tutkimustietoa 15 vuoden takaa Piteälvin lohennoususta. Nyt nousumäärien voisi olettaa olevan isompia, koska näin on mm Torniojoella ja Kalixilla.
http://ex-epsilon.slu.se/1270/1/Pouchard.pdf

Puruvedellä 24.2-26.2

Lesnan naputtajat pyörähti tuossa helmikuun loppupuolella Puruvedellä ahvenjahdissa, reissuun lähti lyhyestä varoitusajasta huolimatta kuusi innokasta ahvenenpilkkijää (Asko, Pyry, Tommi, Jari, Joonas ja Olli). Majapaikka löytyi Kerimäen kerimaasta, joka oli oikein sopiva majapaikka sijaintinsa ja hintatasonsa vuoksi. Mökki oli vähän pienehkö, mutta hyvin sinne kuusi raavasta miestä mahtui ja päästiin lauantaina saunomaankin. Sitten itse tapahtumiin.

Perjantai 24. päivä.

Innokkaimmilla herätys soi jo aamuneljältä ja autojen nokat kääntyi kohti Puruvettä ahvenen kiilto silmissä jo aamuvarhain. Asko ja Pyry siis aloitti pilkinnän jo päivän etukäteen ja treffit oli sovittu kello kahdeksan Kerimäen k-marketin pihaan. Vaihdettiin kelkka isomman auton perään ja kamat kyytiin ja lyhyt siirtyminen herttuan kalasatamaan. Jäälle päästiin ihan hyvissä ajoin  ja tavaratkin saatiin ahkion kyytiin survottua pienen taistelun jälkeen.

Ensimmäinen paikka oli katsottu karttatiedustelun pohjalta 10-15 metrin vedelle ja sitä oli tarkoitus kairata eteenpäin kaloja etsien. Homma tyssäsi heti alkuunsa, kun kaira ei meinannut purra ja toisen kairan veivi särkyi heti alkuunsa. Tästähän ei lannistuttu, vaan kelkalla käytiin varakairat autolta.

Ensimmäinen kalatapahtuma tuli noin kymmenennen reiän kohdalla ja oli komea 200g raitapaita, mutta jo ensimmäisten reikien kohdalla pystyi kalojen käyttäytymisestä päättelemään, että vaikeaa tulisi olemaan. Reikiä kairattiin ihan mukava määrä jo perjantaina ja aktiivisia kaloja ei oikein löytynyt, tai sitten kun löytyi niin karkuun lähti meidän pilkkejä. Jokatapauksessa saatiin ronkittua muutama ahven malliksi saapuvalle porukalle, jotta tietäävät mitä täältä yritetään saada. Tästä lähdettiin kaupan kautta kohti Kerimaata ja mökki kuitattiin itsellemme noin kello 16. Illalla tehtiin ruokaa porukalla ja suunniteltiin lauantain kuvioita valmiiksi.

Lauantai 25. päivä.

Aamulla kello herätti porukan jo klo 06.00 ja aamupalat värkättiin ja varustauduttiin kylmään päivään. Pakkasta oli aamulla -12 ja säätiedotus näytti mukavaa 6ms tuulta, joka kyllä jo tuntuu Puruveden selillä. Jakauduttiin kolmeen porukkaan ja kolmen kelkan voimin lähdettiin valloittamaan Paju- sekä Rauvitsanselkää.

Ensimmäiset kalahavainnot todisti taas, että kalat on todella arkoja, pilkittiin lähinnä isoilla kevennetyillä tasureilla, niillä saikin kalat herätettyä vähän pohjasta irti ja sittenkun tarjosi perään heti isompaa morria / sukeltajaa, niin silloin tällöin antoi filekalan. Ryhmäkeskustelu paljasti, että muillakin on samaa ongelmaa ollut, kalaa on, mutta on vaan niin varovaista. Reikiä kairattiin tiuhaa tahtia ja loppupäivästä oli kyllä kädet jo kairaamisesta kipeät. Tuulenpuuskat ilmoitti aina välillä olemassa olostaan ja olikin ihan raikas pilkkipäivä. Kairattiin edelleen 10-15 metrin käyriä ja toiset porukat kairasi rauvitsanselällä välillä syvempäänkin veteen, mutta kala oli vaan tiukassa.

Joonaksen ja Tommin porukat löysi mukavan nuotiopaikan toisella selällä, toiset nautti "lohiluokan" eväitä Tommin sanoin ja toiset taas unohti eväät kokonaan mökille. Päivälle tuli pituutta mukavasti, kun aurinko rupesi jo laskemaan. Aivan loppuhetkillä oli Pyryllä kontakti isomman ahvenen kanssa. Sitä seurattiin jo pitkään kaiun näytöltä, kunnes lopulta se otti isoon morriin kiinni. Noh, se kala jäi kalajutuksi, kun siima antoi periksi. Tämän jälkeen nostettiin kädet pystyyn häviön merkiksi ja pakattiin kamat ahkioihin ja eikun kohti mökkiä sekä saunan lämpöjä.

Pyry ja halo-ilmiö.

Sunnuntai 26. päivä.

Heräys soi taas kello 06.00 ja aamupalojen jälkeen tehtiin pienimuotoinen siivous mökille. Avaimen luovutuksen jälkeen lähdettiin taas kohti Herttuansaarta virkein mielin. Päivästä tulisi huomattavasti lämpimämpi kuin edellisestä ja aurinko paistoi heti aamusta lähtien. Tällä kertaa toinen porukka lähti etsimään aktiivista kalaa pidemmältä ja toinen jäi koluamaan jo perjantaina käytyjä paikkoja. Sama homma jatkui, kalaa oli edelleen alla, mutta ne ei vaan meinaa ottaa mihinkään.

Pitkän nypyttämisen jälkeen aina jonkun filekalan sieltä sai ottamaan ja päivän mittaan taisi ruokakalat kertyä juuri ja juuri. Kaira sauhusi taas useampaan otteeseen päivän mittaan ja kalaa etsittiin kyllä ihan toden teolla, mutta ei niitä väkisin oteta. Kairattiin kolmen päivän aikana monta sataa reikää kuuden miehin voimin, mutta tällä kertaa Puruvesi taisi viedä voiton Naputtajista?

Jokatapauksessa reissu oli oikein mukava ja kyllä siellä päästiin kalaakin maistamaan. Seura oli hyvää ja raitista ilmaa saatiin yllin kyllin sekä palanut naama (ainakin allekirjoittaneella). Ensivuonna otetaan revanssi Puruveden kanssa vähän pidemmällä ja paremmalla valmistautumisella. Joten eikun ensivuoteen! Alla videon pätkä Puruveden tunnelmista, jossa ei hirveemmin kaloja vahingoiteta sattuneesta syystä!

Naispilikki Pöllänniemessä

Pöllänniemen valtiaaksi nousi tänävuonna Jouni. Kalat oli suht tiukassa, mutta paikanpäälle tuli kauden ennätys pilikki porukka, yhteensä 17 pilikkijää.

Alla cup tulokset. Pienellä pähkäilyllä voi itselleen selvittää Naispilikinkin tuloksen taulukosta.

Lopputulokseen lasketaan 4 osakilpailun tulokset, joten kärki tulee tiivistumään. Jäljellä on kaki osakilpailua, joist päätöskisassa tuplapisteet.